Ajankohtaista

Kannanotto: Palkkatuen muutos vaarantaa kolmannen sektorin työllistämistoiminnan

Palkkatuki on ollut yksi työllisyyden hoidon keskeisistä työkaluista, kun heikossa työmarkkina-asemassa oleville työttömille on tarjottu mahdollisuutta työllistymisen polulla. Palkkatuen tarkoituksena on ollut auttaa työnantajaa löytämään sopiva työntekijä ja edistää työttömän työnhakijan työllistymistä. Palkkatukea on myönnetty määräaikaiseen, toistaiseksi voimassa olevaan tai osa-aikaiseen työsuhteeseen, mutta myös oppisopimuskoulutukseen. Palkkatukeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen mahdollisuuksia auttaa vaikeasti työllistettäviä henkilöitä, ja TE-uudistuksen linjaukset uhkaavat lopettaa kolmannen sektorin työllistämistoiminnan kokonaan.

Kolmas sektori tarjoaa monipuolisesti erilaisia tukityöllistämisen mahdollisuuksia. Palkkatuettu työ kuntouttaa ja lisää työ- ja toimintakykyä. Sen lisäksi palkkatuetusti työskentelevät mahdollistavat työllään esimerkiksi kierrätystoimintaa, osallisuustoimintaa ja torjuvat yksinäisyyttä. Näin toimien kolmas sektori moninkertaistaa palkkatuen hyödyn ja kantaa merkittävää yhteiskuntavastuuta järjestämällä erilaista toimintaa Lahden seudun ihmisten tarpeisiin. Nämä toiminnat ovat mitä parhainta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja nämä toiminnot ovat nyt tehdyn palkkatuen muutoksen myötä osin uhattuina. Myös tuleva TE-uudistus näyttää erittäin vaikealta järjestöjen näkökulmasta.

Erityisesti pienten yhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan, ja hallinnon sekä talouden pyörittäminen vaatii aikaisempaa enemmän ammatillista pätevyyttä, jotta yhdistyslainsäädännön vaatimukset toteutuvat. Operatiivinen toiminta vaatii ulkopuolisia toimijoita ja palkkatuki on hyvä tukimuoto, jolla toiminnan jatkuvuus varmistetaan. Yhteiskunnallisesti osatyökykyisten palkkaaminen on taloudellisesti sekä työvoimapoliittisesti merkityksellistä.

Tutkimusten mukaan työllistyminen lisää osallisuuden kokemusta, millä on vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. On kansantaloudellisesti järkevää tukea ihmisiä silloinkin, kun työllistyminen edellyttää pitkää valmennusta ja tukea. Näin erityisesti nuorten kohdalla, joilla potentiaalista työuraa on jäljellä vielä useita vuosikymmeniä. Kolmannella sektorilla on erityistä osaamista paljon tukea tarvitsevien ihmisten työllistämisestä. Siksi palkkatukea tulisi jatkossakin suunnata myös kolmannen sektorin toimijoille.

Kolmannen sektorin työllistävä vaikutus ja palvelujen tuottamisen rooli on paljon muutakin kuin vain vapaaehtoistyön organisointia tai harrastetoimintaa. Se on mitä suurimmassa määrin myös vahvaa ammatillista osaamista vaativaa työtä. Monet sosiaalityön muodot, joita yhdistykset ja järjestöt tuottavat, ovat sellaisia, että ilman järjestöjä ne katoavat kokonaan. Monien pienten ja myös suurempienkin järjestöjen toimimisen mahdollisuudet heikkenevät merkittävästi, jos työllistämistuet ja työkokeilut lakkaavat. Seurauksena voi olla järjestötoiminnan lopettaminen tai supistaminen huomattavasti, mistä yleensä seuraa työntekijöiden irtisanomisia tai lomautuksia. Tuet ja työkokeilut ovat lisänneet ja parantaneet mahdollisuuksia toteuttaa sellaisia palveluja, joiden taloudellinen toteuttaminen ei ole onnistunut ilman tukityöllistämistä ja näin myös turvanneet muiden työntekijöiden työsuhteen jatkamisen.

Järjestöt tarvitsevat lisäkäsiä toimintojen toteuttamiseen, sillä toimintaan saadut yleisavustukset eivät mahdollista täysimääräistä koko-aikatyöhön palkkausta. Toisaalta järjestöillä on töitä tarjolla, mutta ei rahoitusta. Tukirahoitus mahdollistaa yhteiskunnallisesti tärkeän palvelun lisäämisen tai toteuttamisen. Järjestöjen toiminta on suurelta osin yleishyödyllistä toimintaa, jota yritykset eivät tuota. Toiminnan lakkautuessa kärsijäksi jäävät haavoittuvassa asemassa olevat, joiden elämälle järjestöjen toiminnalla voi olla hyvin suuri vaikutus.

Tuleva TE-uudistus ei tunnista heikossa työmarkkinatilanteessa olevien tilannetta ja tämän johdosta palkkatuki on vaarassa lakata jatkossa kokonaan. Kunnat eivät saa työmarkkinatuen maksuosuuttaan vähennettyä kuin vain suorasta työllistymisestä. Aktiivitoimenpiteitä ei huomioida lainkaan, mikä saattaa vähentää kuntien tahtotilaa käyttää palkkatukea jatkossa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen työkaluna.

Järjestöt ovat kehittäneet hyviä työllistämisen toimintatapoja vuosikymmeniä. TE-uudistuksessa kannattaisikin hyödyntää yhdistysten ja järjestöjen osaaminen ja luoda järjestelmä, joka huomioi heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen. Kolmas sektori voi olla ihmiselle vaikeassa elämäntilanteessa merkittävä apu ja tuki, jonka avulla ihminen pystyy pääsemään työn syrjään kiinni. Ei kadoteta uudistuksessa tätä.

 

Sirkku Hildén                      Tiina Mäkelä                       Ari Tuupainen                      Maria Korhonen
Päijät-Hämeen                    Lahden diakonialaitos      Harjulan Setlementti           PH sos.psyk.
sos. ja terv.turva                 DILA                                                                                    säätiö MENTE

 

Kari Hahl                                Tiina Ihalainen                    Petra Kerkkä                      Maj-Brit Salo
Jyränkölän Setlementti       Invalidiliitto                          Lahden 4H                          PH liikunta ja
                                                                                                                                            urheilu PHLU

 

Yhteystiedot:

Sirkku Hildén, puheenjohtaja, phsosturva@gmail.com, 050 327 2691
Tiina Mäkelä, toimitusjohtaja, tiina.makela@dila.fi, 044 713 2200
Ari Tuupainen, toiminnanjohtaja / rehtori, ari.tuupainen@harjulan.fi044 772 5115
Maria Korhonen, toiminnanjohtaja, maria.korhonen@mente.fi, 040 631 1720
Kari Hahl, toimitusjohtaja, kari.hahl@jyrankola.fi, 050 322 1218
Tiina Ihalainen, järjestöasiantuntija, tiina.ihalainen@invalidiliitto.fi, 044 765 0506
Petra Kerkkä, toiminnanjohtaja, petra.kerkka@4h.fi, 050 462 2511
Maj-Brit Salo, aluejohtaja, maippi.salo@phlu.fi, 040 836 7766

Päijät-Hämeen kokemusasiantuntija ja -toimijapäivä

Tervetuloa tutustumaan ja kehittämään Päijät-Hämeen kokemustoimintaa!

Ilmoittaudu viimeistään 15.4.2024 mennessä tämän linkin kautta: https://forms.office.com/e/eTALpYaDub

Päijät-Hämeen kokemusasiantuntija ja -toimijapäivä järjestetään 24.4.2024 Fellmanniassa.

Aamupäivä on kokemusasiantuntijoille ja -toimijoille tarkoitettu verkostoitumis- ja työpajatilaisuus, iltapäivällä on yhteinen seminaari eri toimijoille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään alueellista kokemustoimintaa. Aamupäivän työpajaosuuteen mahtuu maksimissaan 45 mukaan, iltapäivän seminaariin vapaa ilmoittautuminen.

Päivän tarkoituksena on koota eri toimijat yhteen, verkostoitua, oppia uutta ja jakaa kokemuksia, jotta saamme kehitettyä päijäthämäläistä mallia toiminnan koordinointiin, koulutukseen ja kokemusasiantuntija ja -toimijapankkitoimintaan.

Päivä on tarkoitettu kokemusasiantuntijoille ja -toimijoille, kuntien, hyvinvointialueen ja maakuntaliiton osallisuudesta vastaaville henkilöille sekä yhdistyksille ja järjestöille tai muille toimijoille, joilla on kokemusasiantuntija ja -toimijatoimintaa.

Tilaisuus järjestetään Kumppanuustalo Fellmanniassa os. Kirkkokatu 27, Lahti. Aamupäivän työpaja pidetään tilassa Ars & Cultura, 2. kerros ja iltapäivän seminaari auditoriossa. Iltapäivän seminaariosiota on mahdollista seurata myös etänä.

Ala-aulassa toimintaansa esittelevät: Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki MIETE ry, Homebase ry, Lahden diakonialaitos Dila sr., Päijät-Hämeen Parkinsonyhdistys ry, Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset- FinFami ry., Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö sr Menten Siivittämö-hanke ja Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikka.

Tilaisuuden juontaa kokemusasiantuntija Piia Suojala.

Ohjelma:

Klo 8.30 – 11.00 Kokemusasiantuntijoiden ja -toimijoiden tapaaminen ja työpaja

Klo 11.00       Omakustanteinen lounas ja tutustuminen toimijoiden esittelypisteisiin

Klo 12.00      Seminaarin avaus
Sirkku Hildén, puheenjohtaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry

Klo 12.10      Osallisuuden ja kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Heidi Snellman, projektipäällikkö, asukasosallisuuskoordinaattori
Nicola Kettunen, asiakasosallisuuskoordinaattori
Katariina Valkonen, kokemusasiantuntija

Klo 12.45      Kokemusasiantuntijat sosiaali-ja terveysalan koulutuksessa ja Siivittämö-hankkeessa
Taina Heininen-Reimi, lehtori, LAB ammattikorkeakoulu/Menten Siivittämö-hanke
Mia Kröneck, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu/Menten Siivittämö-hanke
Kokemusasiantuntija, Menten Siivittämö-hanke

Klo 13.30      Kokemustoiminta vaikuttaa
Päivi Kirjavainen, Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset- FinFami ry., alueellisen kokemustoimintaverkoston puheenjohtaja
Eeva-Liisa Peltonen, kokemustoimija, Hengitysliitto

Klo 14.00      Tauko ja tutustuminen toimijoiden pisteisiin

Klo 14.30      Miten rakennetaan kokemusasiantuntijapankki? 
Katri Salmi, kokemusasiantuntija
Katja Perttunen, hanketyöntekijä, KAP Vantaa

Klo 15.15      Kokemusasiantuntijuuden ja -toimijuuden hyödyntäminen kuntien toiminnassa
Marja Mikola, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, Lahden kaupunki
Valtteri Tikka, hankekoordinaattori (Jengihanke), nuorisopalvelut, Lahden kaupunki

Klo 15.45      Yhteenveto ja hahmotusta Päijät-Hämeen kokemusasiantuntija ja -toimijaverkoston tulevaisuudesta ja loppukeskustelu/ Piia Suojala, juontaja

Klo 16.00      Tilaisuus päättyy