Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto

Päijät-Hämeen maakunnallinen järjestökysely toteutettiin huhtikuussa 2026. Kyselyyn saatiin 195 vastausta.

- Vastaajamäärään voi olla tyytyväinen, toteaa projektipäällikkö Sirkku Hildén.

​

Kaikista kunnista saatiin vastauksia, Iitti erottui aktiivisena suhteessa järjestö- ja asukasmäärään. Selkeä enemmistö järjestöistä toimii joko asuinalue-, kylä- tai kuntatasoisesti. Selkeä enemmistö järjestöistä toimii vain yhdessä kunnassa. Sote-, kulttuuri- sekä vapaa-ajan yhdistykset olivat aktiivisimpia vastaajia. Maakunnassa on melko tasaisesti jäsenmäärältään kaikenkokoisia järjestöjä.

​

Selkeällä enemmistöllä jäsenmäärä on pysynyt samana tai kasvanut. Kolmasosalla jäsenmäärä on laskenut. Ikääntyminen ja taloudelliset syyt ovat suurin syy jäsenten vähenemiseen. Maailmanpoliittinen tilanne ja ikääntyminen vaikuttanut jäsenten määrän nousuun.

​

Selkeällä enemmistöllä järjestöistä vapaaehtoisten määrä on pysynyt samana tai kasvanut. Enemmistöllä järjestöistä vapaaehtoisten määrä on 5-30.  Vapaaehtoisten määrän vähenemiselle syynä ikääntyminen, rekrytoinnin vaikeudet sekä ihmisten vapaa-ajanpuute ja elämäntilanteet.

​

Päijät-Hämeen järjestöt järjestävät todella paljon toimintaa ja tavoittavat suuria määriä ihmisiä vuoden aikana. Yli puolet päijäthämäläisistä on osallistunut jonkun järjestön johonkin toimintaan tai tapahtumaan vuoden aikana ainakin kerran.

Ehdoton enemmistö (70%) järjestöistä toimii täysin vapaaehtoistoimin. Jos on työntekijöitä , yhdistykset ovat pieniä 1-10 työntekijän organisaatioita (84,7 %). Suurimmalla osalla työntekijöiden määrä on pysynyt samana, mutta lähes viidenneksellä pienentynyt.

​

Päijäthämäläiset järjestöt ovat taloudeltaan pieniä, talouden koko/menot suurimmalla osalla (63,7%) on alle 20 000 €/vuosi. Järjestöt rahoittavat toimintaansa hyvin monilla eri tavoilla. Jäsenmaksut, kuntien järjestöavustukset, oma varainhankinta sekä osallistumis- ja harrastusmaksut ovat merkittävimmät rahoitustavat.

​

Selkeä enemmistö (72 %)  on hakenut ja saanut kunnalta avustusta. Kunnilta saadut avustukset ovat yleisimmin pieniä alle 1000 euron avustuksia. Kuntien hakuprosessilta toivotaan ennen kaikkea tiedottamista, viestintää ja yksinkertaista hakuprosessia.

Vain pieni osa järjestöistä on hakenut ja saanut avustuksia hyvinvointialueelta. Hyvinvointialueelta saadut avustukset ovat olleet suurempia kuin kunnilta saadut avustukset. Hyvinvointialueilta toivotaan selkeämpää ja helpompaa hakumenettelyä, tietoa hakumahdollisuuksista sekä pienempien järjestöjen huomioimista sekä pitkäjänteisempää järjestöjen rahoittamista.

Järjestöt toimivat pääsääntöisesti maksuttomissa tiloissa tai vuokratiloissa. Maksuttomista tiloista kuntien tarjoamat tilat korostuvat. Nykyiset tilat vastaavat melko hyvin järjestöjen tarpeisiin. Lähes kolmanneksen tilat eivät vastaa tarpeita: tilat eivät ole toimintaan riittävän kokoisia tai ne ovat liian kalliita.

​

Päijät-Hämeen yhdistykset toiminta on monipuolista. Laajimmin toteutetaan harrastustoimintaa, tapahtumia ja virkistystoimintaa sekä ohjausta ja neuvontaa. Yhteistyötä toisten yhdistysten kanssa tehdään vähän. Yhteistyötä tehdään eniten tapahtumissa sekä vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa. Monet pitävät tärkeänä, että yhdistykset tekisivät yhteistyötä tilojen kesken. Yhteinen koottu tieto tiloista, niistä tiedottaminen sekä yhteistyön lisääminen nousivat esille kehittämisen kohteina.

Yhdistysfoorumia tai järjestöneuvottelukuntaa ei tunneta kovin hyvin. Toimintojen tunnettuuden lisäämiseksi toivotaan erityisesti viestintää ja tiedottamista sekä matalan kynnyksen toimintaa. Yhdistysten enemmistön tiedot löytyvät Lähellä.fi -palvelusta (58,8 %), mutta vain 19,6 % hyödyntää palvelua toiminnasta ilmoittamiseen. Palvelun tunnettuudessa ja sen käytön lisäämisessä on vielä paljon tehtävää ja mahdollisuuksia.

​

Järjestöt tekevät laajasti yhteistyötä julkisten toimijoiden kanssa. Eniten yhteistyötä tehdään kuntien ja seurakuntien kanssa. Kuntien kanssa yhteistyötä tehdään tilojen ja tapahtumien osalta. Muun yhteistyön osalta on paljon kehitettävää, mm. työllistymistä tukevaa toimintaa tehdään yhteistyössä vain vähän. Kuntien järjestöyhteyshenkilöitä ei tunneta, Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on monin paikoin jo toimivaa, mutta vielä parempaa viestintää sekä yhteisiä kohtaamisia ja markkinointia toivotaan.

​

Hyvinvointialueen kanssa tehdään vähän yhteistyötä. Eniten tehdään verkostoyhteistyötä sekä asiakasohjaus ja neuvontayhteistyötä, vähiten tehdään tilayhteistyötä. Hyvinvointialueelta toivotaan viestintää, tiedotusta, vuorovaikutusta ja yhteistyömahdollisuuksia.

​

Toimintansa turvaamiseksi yhdistykset kaipaavat erityisesti rahoitusta ja avustuksia. Myös maksuttomia tiloja ja käytännön tukea toivotaan. Toimintaan kaivataan uusia jäseniä, yhteistyötä ja verkostoja sekä näkyvyyttä.

​

Kyselyn toteutti Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry. Kysely oli osa valtakunnallista Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan toteuttamaa kyselyä.

 

Lisätiedot: Sirkku Hildén, Projektipäällikkö, Yhdessä Päijät-Häme -hanke
Puh. 050-3272691
E-mail: sirkku.hilden@kumppanuusverkosto.fi