Työttömyyden hoitoon tarvitaan yhdistyksiä ja järjestöjä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry Kannanotto 31.03.2026

Työttömyysluvut liikkuvat 2000-luvun ennätyskorkeuksissa. Uusi työllisyyden hoidon malli on siirtänyt vastuun kunnille, mutta samaan aikaan rahoituslaki ja yhtäaikainen suhdannelama ovat aiheuttaneet näille mahdottoman yhtälön. Sakkomaksut vähenevät vain pysyvästä työllistymisestä aikana, jolloin kaikki tasot ja toimijat ovat taloudellisissa vaikeuksissa sekä säästävät, eikä työpaikkoja yksinkertaisesti ole. Aikaisemmin kuntien sakkomaksut vähenivät jo aktiivitoimenpiteistä, kuten työharjoittelusta, kuntouttavasta työtoiminnasta tai palkkatukityöstä.

Nyt palkkatukityö ei ole enää työntekijällekään kannattava, kun se ei kerrytä työssäoloehtoa. Aikaisemmassa mallissa yhdistyksillä ja järjestöillä on ollut merkittävä rooli erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Nykyisessä mallissa juuri se vahva osaaminen, joka kolmannella sektorilla on, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä ihmisten pitäminen mukana, jäävät hyödyntämättä. Yhdistykset ja järjestöt ovat erinomaisia välityömarkkinatoimijoita, jotka pitävät yllä sosiaalista toimeliaisuutta, tätä potentiaalia ei tule unohtaa.

Aikamme kysyy yhdistyksiä ja järjestöjä mukaan työllisyyden hoitoon. Nykyistä mallia on kehitettävä siten, että kolmannen sektorin täysi potentiaali saadaan käyttöön. Työttömyyden pitkittyessä ihmisen työkyky ja hyvinvointi sekä perusosaaminen esimerkiksi työelämässä tarvittaviin teknisiin taitoihin liittyen voi heikentyä huomaamatta - tässä kolmannella sektorilla on erinomaiset keinot auttaa, mikäli se vain mahdollistetaan. Kunnat ja työllisyysalueet tekevät parhaansa, mutta ne eivät pysty luomaan työpaikkoja tyhjästä. Päijät-Hämeessäkin on pyritty kehittämään uusia keinoja, joilla vähentää sakkomaksuja yhdessä yhdistysten ja järjestöjen kanssa, kuten esimerkiksi Lahden kaupungin työllisyyspalvelujen vuosiavustus. Määrärahan ehdot ja suuruus ovat kuitenkin tässä ajassa sen tyyppiset, ettei kovinkaan monilla yhdistyksillä ole ehkä enää ensi vuonna mahdollisuuksia sen hakemiseen.

Toimeentulotuen uusin heikennys on jo nyt aiheuttanut myös sen, että yhä kasvava joukko tosiallisesti työkyvyttömiä ihmisiä ajautuu väistämättä työllisyyspalveluiden piiriin. Nämä ihmiset eivät tarvitse työllisyyspalveluita, he tarvitsevat ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspalveluita.

Hyvinvointialueiden säästöpaineet johtavat käytännössä siihen, etteivät nekään pysty vastaamaan näihin palvelutarpeisiin täysimääräisesti. Laki ei myöskään tarjoa hyvinvointialueille kannustimia tässä asiassa.

Nyt jos koskaan tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä, joilla työllisyyden hoidossa saavutetaan kestäviä tuloksia ja suhdanteiden kohentuessa ihmiset ovat jälleen valmiita työmarkkinoille. Lakimuutosten ohella tarvitsemme kuntien, työllisyysalueiden, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin yhteistyötä ongelmien ratkaisemiseksi - kaikilla tasoilla kysytään yhteistä kehittämistä uudenlaisten toimintatapojen löytämiseksi.

Yhdistysten ja järjestöjen toimintaan on jälleen kohdistumassa uusia, ennennäkemättömiä leikkauksia. Ensi vuodelle suunnitellut leikkaukset tarkoittaisivat jopa kolmasosan leikkausta viimeisten neljän vuoden aikana. Kansalaisyhteiskuntaa ollaan heikentämässä tavalla, joka voi tarkoittaa monien yhdistysten ja järjestöjen sekä niiden tärkeiden toimintojen lakkauttamista. Tässä todellisuudessa ei pian ole järjestöjä auttamassa haavoittavassa asemassa olevia.

Lisätietoja

Roosa Reponen

Puheenjohtaja

040-590 3149roosa.reponen@kumppanuusverkosto.fi

Mikko VirtanenVarapuheenjohtaja040-580 7866mikko.virtanen@kumppanuusverkosto.fi