Yhdistystoiminta osaksi kuntien hyvinvointikertomuksia

Kuntien hyvinvointikertomus on lakisääteinen ja se toimii parhaimmillaan kuntajohtamisen työvälineenä. Hyvinvointikertomus antaa suuntaviivoja strategiatyölle, toiminnan ja talouden suunnittelulle sekä poliittiselle päätöksenteolle. Koska hyvinvointikertomus kokoaa tietoa kuntalaisten hyvinvoinnintilasta, tulee sen kokoamiseen ottaa mukaan yhdistys- ja järjestökenttä. Yhdistys- ja järjestötoiminta tavoittaa alueilla monipuolisesti asukkaat vauvasta vaariin. Laaja-alainen yhdistystoiminta mahdollistaa alueella muun muassa virkistystä, harrastustoimintaa, tukea, vertaisuutta, neuvontaa, koulutuksia ja palveluita.

Yhdistysten ja järjestöjen toteuttaman toiminnan ja palveluiden merkityksellisyys ja vaikutukset jäävät usein alueella huomioimatta. Yhdistykset toimivat alueella merkittävinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Toimintojen ja palveluiden tunnistamiseksi on ensin kartoitettava olemassa oleva tarjonta ja sen vaikutukset. Monitoimijaista yhteiskehittämistä varten on tunnistettava tarjonnan päällekkäisyydet ja aukkokohdat. Kuntakohtaisen yhdistystoiminnan lisäksi on huomioitava maakunnallinen järjestötoiminta, joka kohdentuu alueen asukkaisiin.

Päijät-Hämeessä työstettiin edellisen maku- ja sote -uudistuksen aikana vuosina 2018–2019 laajalla rintamalla HYTE- mallia. Monitoimijaisessa HYTE-yhteistyöryhmässä synnytettiin hyvinvoiva päijäthämäläinen -malli, joka pohjautuu Pohjois-Pohjanmaan kattavaan HYTE -työskentelyyn. Hyvinvoiva päijäthämäläinen -mallissa on eriteltynä 11 hyvinvoinnin osatekijää. Järjestöt 2.0 hankeperheeseen kuuluvan Yhteinen Päijät-Häme maakuntahankkeen toimesta mallia on käytetty pohjana alueen kuntien Yhdistysilloissa erityisesti yhdistysten HYTE -toiminnan tunnistamiseksi. Malliin on luotu hyvinvoinnin osa-alueittain yhdistysten HYTE -toiminnan tunnistamiseksi kysymyspatteristo, joka soveltuu työpajatyöskentelyyn. 

Yhdistystietojen kokoamisen helpottamiseksi kuntien hyvinvointikertomuksen laatimiseen ja suunnitelmatyöhön työstettiin hankkeessa myös kyselylomake. Lomake sisältää yhdistyksen oman toiminnan luokittelun, hyvinvoiva päijäthämäläinen osatekijöiden tunnistamisen, Päijät-Hämeen HYTE-kärkien liittymäpinnat, yhdistysten tiedontuotannon ja vaikuttavuuden. Kuntien hyvinvointikoordinaattoreilla on oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan mahdollisuus hyödyntää hyvinvoiva päijäthämäläinen yhdistysten työpajapohjaa tai kyselylomaketta omassa kunnassaan.

Päijät-Hämeen laajuisessa hyvinvointikertomustyössä on jatkossa mahdollista hyödyntää myös hankkeessa yhdistystiedon keräämisessä luotuja työvälineitä. Maakunnallinen hyvinvointikertomus- ja -suunnitelmatyö on Päijät-Hämeessä vielä työstämisvaiheessa. Kuntakohtainen yhdistystiedon vertailu ja kokoaminen helpottuu, kun tieto on kerätty yhdenvertaisilla menetelmillä ja mittareilla.

Yhteinen Päijät-Häme -hankkeen myötä yhdistysten ja järjestöjen oman HYTE-toiminnan tunnistaminen on johtanut monitoimijaisten prosessien tarkasteluun. Jatkossa yhdistysten ja järjestöjen ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan hyötyjen osittaminen sekä pitkällä aikavälillä saavutettujen vaikutusten hyödyntäminen yhteistä palvelukarttaa rakennettaessa helpottuu. Yhdistys- ja järjestötiedon kokoaminen ei ole kertaluonteista, vaan se vaatii jatkuvaa huomiota ja ajankohtaista tarkastelua. Yhdistys- ja järjestökentän toteuttama toiminta on tarvelähtöistä ja tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen. On tärkeää, että toiminta on tunnistettu ja liitetty kiinteäksi osaksi kuntien hyvinvointikertomus- ja suunnitelmatyötä. 

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0-ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa. 
Yhteinen Päijät-Häme -hanke
Yhdistysten roolin vahvistaminen ja monitoimijaisten toimijaverkostojen käynnistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa 2017–2020.
​ 
Projektipäällikkö Helena Haaja ja aluekoordinaattori Ville Majala
www.kumppanuusverkosto.fi
Facebook – kumppanuusverkosto.fi
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry.