Kevään 2021 kuntavaalien ehdokkaat ja äänestäjät kutsutaan turvaamaan yhdistysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja yhdistysyhteistyötä. Yhdistyksillä ja järjestöillä on kunnissa merkittävä rooli hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden ylläpitäjinä ja edistäjinä. Kunnissa mahdollistetaan tarpeiden, toiveiden ja olemassa olevien resurssien puitteissa vertaistukea, tapahtumia, harrastustoimintaa, virkistystä, koulutuksia ja palveluita. Yhdistys- ja järjestötoimintaan sijoitettujen eurojen hyöty kuusinkertaistuu alueen asukkaiden hyväksi.

Kuntapäättäjillä on suuri rooli yhdistysten ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisessa ja toimivan yhdistysyhteistyön mahdollistamisessa kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Äänestäjien on tärkeää tiedostaa tulevat päättäjät, jotka turvaavat asukkaille jatkossakin yhdistysten ja järjestöjen toteuttamaa tarvelähtöistä toimintaa, tukea ja palveluita.

Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin on Päijät-Hämeessä rekisteröity 3296 yhdistystä. Asikkalassa 196, Hartolassa 97, Heinolassa 360, Hollolassa 284, Iitissä 193, Kärkölässä 90, Lahdessa 1632, Orimattilassa 257, Padasjoelle 87 ja Sysmässä 99. Osa yhdistyksistä toimii maakunnallisesti ja mahdollistaa tukea, osaamista ja toimintaa useiden kuntien alueella.

Päijät-Hämeessä toimii yhdistysten ja järjestöjen vaikuttamiselimenä Yhdistysfoorumi. Yhdistysfoorumin jäsenet edustavat kohderyhmän tai sisällön mukaisia verkostoja. Jäsenten tehtävänä on toimia viestinviejänä verkostojen yhdistys- ja järjestötoimijoille. Yhdistysfoorumissa on laadittu Päijät-Hämeen yhdistys- ja järjestöstrategia, joka ohjaa yhteistyötä ja monitoimijaista verkostoitumista.
Haasteena kuntavaalien ehdokkaille ja äänestäjille pyydetään tutustumaan alueen yhdistys- ja järjestötoimintaan ja toimintaedellytyksiin sekä monitoimijaisen yhdistysyhteistyön mahdollistamiseen. Haasteeseen voi vastata ja kommentoida Facebook Kumppanuusverkosto sivuilla.

Tietoa yhdistysten ja järjestöjen toiminnasta, toimintaedellytyksistä ja vaikuttamismahdollisuuksista
Yhdistys- ja järjestötoiminnan esittelyt
Päijät-Hämeen yhdistys- ja järjestöstrategian kärjet ja tavoitteet
Yhdistysyhteistyö ja kuntavaalit 2021
Haaste yhdistysyhteistyöhön

Lisätietoja yhdistysten ja järjestöjen toimintaedellytysten tukemisesta ja yhdistysyhteistyöstä kertovat Yhdistysfoorumin edustajat ja vaalivaikuttamisen työryhmän jäsenet:

Jukka Ihalainen, lasten ja perheiden parissa toimivat yhdistykset, Lahden ensi- ja turvakoti ry jukka.ihalainen@letk.fi 050 9112521

Henna Pirkonen, kylien yhdistykset, Päijänne Leader ry/Päijät-Hämeen Kylät,
henna.pirkonen@paijanne-leader.fi 044 712 4208

Mai-Brit Salo, liikunta- ja urheiluseurat, Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry
maippi.salo@phlu.fi 040 836 7766

Heli Vaija, päihdejärjestöt, Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry,
heli.vaija@ehyt.fi 044 510 0228

Virpi Veijanen, ikäihmisten parissa toimivat yhdistykset, Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry
virpi.veijanen@ph-muistiyhdistys.fi 044 741 0038

Yhteinen Päijät-Häme -hankkeen yhdistyskysely toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä 1.9.–20.10.2020 välisenä aikana. Kyselystä tiedotettiin Yhteinen Päijät-Häme -hankkeen verkkosivulla sekä sosiaalisen median kanavilla sekä päijäthämäläiset.fi uutiskirjeessä. Kyselyn tarkoituksena oli koota yhdistyksiltä tietoa Yhteinen Päijät-Häme hankkeen vaikutuksista yhdistysten toimintaedellytysten kohentumiseen, tiedon lisääntymiseen sekä yhteis- ja kehittämistoiminnan toteuttamiseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 30 yhdistystä. Kyselyn vastauksia on verrattu vaikuttavuuden todentamiseksi hankkeessa toteutettuihin aiempiin kyselyihin.

Yhdistyksien toimintaedellytykset: Vastaajista 16 % oli arvioinut edustamansa yhdistyksen toimintaedellytysten parantuneen vuosien 2017–2020 välisenä aikana. Vastaajista 40 % katsoi toimintaedellytysten pysyneen samana ja 37 % koki, että toimintaedellytykset ovat heikentyneet. Vastaajat, jotka kokivat toimintaedellytysten heikentyneen, perustelivat vastausta koronaepidemian tuomilla haasteilla. Koronaepidemian vaikutuksesta muutamilla yhdistyksillä on rahoitus vähentynyt, asiakaskunta on supistunut ja henkilökuntaa on jouduttu irtisanomaan. Lisäksi yhden vastaajan mielestä yhdistysten toimintaympäristö on muuttunut yksityisten toimijoiden tultua mukaan toimintakentälle.

Yhteistyö: Tärkeimpinä yhdistysyhteistyön tarpeina vastaajat kokivat vaikuttamisen, tapahtumayhteistyön, tiedottamisen ja koulutukset. Edellisiin kyselyihin verrattuna vaikuttaminen ja yhdistysten kuuleminen ovat pysyneet toivottuna yhteistyönä.

Tiedottaminen: 78 % yhdistyksistä oli käytössään verkkosivut sekä some-kanavia. Jäsenkirje on käytössä 57 prosentilla vastanneista yhdistystoimijoista. Videoita ja blogeja käytetään yhä varsin vähän.

Tilaisuudet ja koulutukset: Vastaajista 70 % ilmoitti osallistuneensa Yhteinen Päijät-Häme -hankkeen toteuttamiin tilaisuuksiin tai koulutuksiin. Vastaajista 81 % koki tilaisuudet ja koulutukset hyödyllisiksi tai valitsivat vaihtoehdon ihan OK. Erittäin hyödyllisiksi tilaisuudet ja koulutukset koki 19 % vastaajista.

Kehittämismateriaalit: Yhteinen Päijät-Häme -hankkeen tuottama kehittämismateriaali oli vastaajista 90 prosentin mielestä hyödyllistä tai erittäin hyödyllistä. Tietämys kehittämismateriaaleista oli kuitenkin heikkoa. 

Verkostot: Vastaajista suurin osa oli osallistunut Yhdistysfoorumin ja Ikäihmisten parissa toimijoiden verkostoon. Verkostot kokivat 54 % vastaajista hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Vastaajista 46 prosentin mielestä verkostotoiminta oli ihan ok.

Sote-keskus suunnittelu ja kehittäminen: Vastaajista 46 % arvio, että yhdistykset ja järjestöt on huomioitu sote-palveluiden kehittämisessä satunnaisesti. Vain 7 % vastaajista arvio, että yhdistykset ja järjestöt oavt yhdenvertaisia kumppaneita sote-kehittämisessä tai että järjestöjä ja yhdistyksiä on hyödynnetty kehittämisessä säännöllisesti. Vastaajista 13 prosenttia ei tiedä miten yhdistyksiä ja järjestöjä on hyödynnetty sote-kehittämisessä. Aiempiin kyselyihin verrattaessa yhdistysten ja järjestöjen epätietoisuus on pysynyt lähes samana.

Järjestöstrategia: Vastaajista 67 prosentin mielestä Päijät-Hämeeseen tarvitaan järjestöstrategia tai vastaava asiakirja. Strategia tai vastaava asiakirja nähtiin hyödyllisenä vaikuttavuuden, näkyvyyden, yhdistysten yhteistyön sekä kehittämisen näkökulmista. Aiempiin kyselyihin verrattaessa tarve yhteiselle vaikuttamiselle vaikuttaa kasvaneen. 

Vaikuttavuus: Yhdistysten toimintaedellytykset ovat kohentuneet monikanavaisen näkyvyyden, kehittämismateriaalien lisäämän tiedon ja verkostojen, tilaisuuksien sekä koulutusten mahdollistamien yhteis- ja kehittämistoiminnan avulla.

Yhdistyskysely syksy 2020 infogram

Terveisin,
Yhteinen Päijät-Häme -hanke

Monitoimijainen verkostoyhteistyö mahdollistaa asioiden moniäänisen kehittämisen ja toteutuksen aikaa säästäen ja kaikkia osapuolia tasapuolisesti huomioiden. Yhdistys- ja järjestökentän mukanaolo julkisen sektorin kehittämisryhmissä tulisi saada pysyväksi käytännöksi. Julkisen sektorin toimijat hyötyvät monitoimijaisista verkostoista laajan yhdessä muodostetun ymmärryksen ja yhdessä tekemisen kulttuurin myötä. Yhdistys- ja järjestökentän mieltäminen kiinteäksi yhteistyökumppaneiksi suunnitelmatyössä ja sen toimeenpanossa tuo lisäarvoa alueelle.

Yhdistysyhteistyön tiivistämiseksi Päijät-Hämeessä on luotu monitoimijaisia verkostoja esimerkiksi lapsiperhetoimijat, ikäihmisten parissa toimivat, mielen hyvinvoinnin- ja päihdetyöntoimijat, hanketyöntekijät ja parisuhdetoimijat. Verkostojen avulla lisääntyy tietoisuus eri tahojen toiminnasta, henkilöstöstä, vapaaehtoisten resursseista, kehittämistarpeista ja yhteistyöhalukkuudesta.

Pienillä resursseilla toimittaessa on erityisen tärkeää löytää yhteistyökumppaneita toimintojen mahdollistamiseksi ja laajentamiseksi. Asioihin vaikuttaminen ja tapahtumien toteuttaminen onnistuvat parhaiten monitoimijaisen joukon kesken, jossa erilaiset näkökulmat ja osaaminen tulevat kattavasti huomioiduksi. Verkostot ovat Päijät-Hämeessä lisäksi edesauttaneet yhdistysten kohderyhmien kontaktoinnin tiivistämisessä, tapahtumien toteutuksessa, vuorovaikutuksessa sekä toiminnan vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä.

Toimivalla verkostolla on selkeä perustehtävä, tavoitteet ja työnjako. Verkoston olemassaolon perusteet ja hyödyt on oltava kirkkaana mielessä, jotta sitoutuminen yhteiseen kehittämistyöhön vahvistuu. Tärkeää on myös verkoston koon rajaaminen, mikä takaa kaikkien jäsenten kuulemisen ja yhdessä tekemisen. Kiinteän kumppanuuden saavuttamiseksi vaaditaan tuttuutta, keskinäistä kunnioitusta, luottamusta, sitoutumista, dialogia ja aikaa. Verkoston tasavertaisuuden toteutumiseksi auttaa vastuiden jakaminen ja asioiden avoin käsittely. Monitoimijaisissa verkostoissa voidaan ennen kaikkea yhdessä luoda polkua yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkostojen rooli yhdistysyhteistyön tiivistämisessä ja yhteisessä vaikuttamisessa korostuu resurssien tiukentuessa.

Monitoimijaisen verkoston kulmakivet: (linkki infografiin)
o yhteinen päämäärä
o yhdessä sovitut tavoitteet ja aikataulut
o selkeä vastuiden jako
o tasapuolinen työnjako
o avoin, innostava ja kunnioittava ilmapiiri
o sitoutuneet edustajat
o tavoitteiden saavutettavuus
o keskinäinen kiittäminen ja kannustaminen

Yhteistyö vaatii toimijatahojen tuntemista ja toimintojen tiedostamista. Laaja-alainen yhdistys- ja järjestökentän merkityksestä ja vaikuttavuudesta tiedottaminen on edellytys uusien yhteistyökumppaneiden löytymiselle.

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0-ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.

​Yhteinen Päijät-Häme -hanke
Yhdistysten roolin vahvistaminen ja monitoimijaisten toimijaverkostojen käynnistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa 2017–2020. 

Projektipäällikkö Helena Haaja ja aluekoordinaattori Ville Majala
www.kumppanuusverkosto.fi
Facebook – kumppanuusverkosto.fi