Monitoimijainen verkostoyhteistyö mahdollistaa asioiden moniäänisen kehittämisen ja toteutuksen aikaa säästäen ja kaikkia osapuolia tasapuolisesti huomioiden. Yhdistys- ja järjestökentän mukanaolo julkisen sektorin kehittämisryhmissä tulisi saada pysyväksi käytännöksi. Julkisen sektorin toimijat hyötyvät monitoimijaisista verkostoista laajan yhdessä muodostetun ymmärryksen ja yhdessä tekemisen kulttuurin myötä. Yhdistys- ja järjestökentän mieltäminen kiinteäksi yhteistyökumppaneiksi suunnitelmatyössä ja sen toimeenpanossa tuo lisäarvoa alueelle.

Yhdistysyhteistyön tiivistämiseksi Päijät-Hämeessä on luotu monitoimijaisia verkostoja esimerkiksi lapsiperhetoimijat, ikäihmisten parissa toimivat, mielen hyvinvoinnin- ja päihdetyöntoimijat, hanketyöntekijät ja parisuhdetoimijat. Verkostojen avulla lisääntyy tietoisuus eri tahojen toiminnasta, henkilöstöstä, vapaaehtoisten resursseista, kehittämistarpeista ja yhteistyöhalukkuudesta.

Pienillä resursseilla toimittaessa on erityisen tärkeää löytää yhteistyökumppaneita toimintojen mahdollistamiseksi ja laajentamiseksi. Asioihin vaikuttaminen ja tapahtumien toteuttaminen onnistuvat parhaiten monitoimijaisen joukon kesken, jossa erilaiset näkökulmat ja osaaminen tulevat kattavasti huomioiduksi. Verkostot ovat Päijät-Hämeessä lisäksi edesauttaneet yhdistysten kohderyhmien kontaktoinnin tiivistämisessä, tapahtumien toteutuksessa, vuorovaikutuksessa sekä toiminnan vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä.

Toimivalla verkostolla on selkeä perustehtävä, tavoitteet ja työnjako. Verkoston olemassaolon perusteet ja hyödyt on oltava kirkkaana mielessä, jotta sitoutuminen yhteiseen kehittämistyöhön vahvistuu. Tärkeää on myös verkoston koon rajaaminen, mikä takaa kaikkien jäsenten kuulemisen ja yhdessä tekemisen. Kiinteän kumppanuuden saavuttamiseksi vaaditaan tuttuutta, keskinäistä kunnioitusta, luottamusta, sitoutumista, dialogia ja aikaa. Verkoston tasavertaisuuden toteutumiseksi auttaa vastuiden jakaminen ja asioiden avoin käsittely. Monitoimijaisissa verkostoissa voidaan ennen kaikkea yhdessä luoda polkua yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkostojen rooli yhdistysyhteistyön tiivistämisessä ja yhteisessä vaikuttamisessa korostuu resurssien tiukentuessa.

Monitoimijaisen verkoston kulmakivet: (linkki infografiin)
o yhteinen päämäärä
o yhdessä sovitut tavoitteet ja aikataulut
o selkeä vastuiden jako
o tasapuolinen työnjako
o avoin, innostava ja kunnioittava ilmapiiri
o sitoutuneet edustajat
o tavoitteiden saavutettavuus
o keskinäinen kiittäminen ja kannustaminen

Yhteistyö vaatii toimijatahojen tuntemista ja toimintojen tiedostamista. Laaja-alainen yhdistys- ja järjestökentän merkityksestä ja vaikuttavuudesta tiedottaminen on edellytys uusien yhteistyökumppaneiden löytymiselle.

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0-ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.

​Yhteinen Päijät-Häme -hanke
Yhdistysten roolin vahvistaminen ja monitoimijaisten toimijaverkostojen käynnistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa 2017–2020. 

Projektipäällikkö Helena Haaja ja aluekoordinaattori Ville Majala
www.kumppanuusverkosto.fi
Facebook – kumppanuusverkosto.fi

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen esittelemän vuoden 2021 talousarvioehdotuksen mukaan järjestöiltä tullaan leikkaamaan toimijasta riippuen joko neljännes tai jopa kolmannes totutusta rahoitustasosta. Esitys on hyvin huolestuttava ja iskee kulttuuriin, nuorisotyöhön, taiteeseen, sosiaali- ja terveysalan järjestöihin ja liikuntaan ja urheiluun keskittyneisiin järjestöihin ja yhdistyksiin maakunnassa. Jos yhdistys- ja järjestökentän avustuksista leikataan pois, joka kolmas euro, silloin pitkäjänteinen ja vaikuttava toiminta loppuu. Yhdistys- ja järjestökentällä ei ole mahdollisuutta jatkaa toimintaansa nykyisessä laajuudessa ilman riittäviä avustuksia.

Päijät-Hämeessä työttömyys, ikääntyminen, liikkumattomuus, päihteiden käyttö, lapsiperheköyhyys ja sairastavuus ovat suuria huolenaiheita. Matalan kynnyksen toiminnalle, neuvonnalle, vertaistuelle, harrastustoiminnalle ja yhteisöllisyydelle on selkeä tarve. Ilman yhdistysten ja järjestöjen monipuolista ja kattavaa toimintaa monet jäävät yksin ja vaille tarvitsemaansa arjen tukea ja harrastusmahdollisuutta. Pelko avustuseurojen leikkaamisesta ja yhdistys- ja järjestökentän alasajosta koskettaa kipeimmin maakunnan asukkaita.

Yhdistys- ja järjestötoiminta linkittyy saumattomasti tukemaan ja täyttämään julkisen sektorin palveluita. Järjestöjen matalankynnyksen maksuton vertais- ja ammatillinen tuki täydentävät julkisen ja yksityisen sektorin palveluita tavalla, jota on vaikea korvata. Toiminnan ennaltaehkäisevyys, vertaisuus ja ohjauksellisuus mahdollistavat julkisiin palveluihin suoria kustannussäästöjä. Monelle ihmiselle yhdistys- ja järjestötoiminta on tärkeiden sosiaalisten suhteiden ja arjen sujuvuuden kannalta välttämättömyys ja koossa pitävä voima.

Yhdistys- ja järjestökentällä avustuseurot hyödynnetään kattavasti. Avustuksena saatujen eurojen hyöty kuusinkertaistuu, jolloin pienellä panoksella saadaan tuettua ja autettua suurta joukkoa. Kansalaistoiminnan hyötynä ovat ammattilaisten rinnalla toimivat vapaaehtois- ja vertaistoimijat.

Yhdistystoiminnan vaikuttavuus ja monipuolisuus tulee nyt saada näkyväksi ja tunnustetuksi. Avustusten leikkaaminen aiheuttaa toimintakenttään vajetta, jota ei voi julkisella toiminnalla korjata. Seuraukset ovat kauaskantoisia ja ne aiheuttavat julkisille palveluille moninkertaisia kustannuksia.
Avustustoiminnan leikkaukset tulee estää. Me allekirjoittaneet toivomme alueen päättäjien ja muiden toimijoiden tukea asian edistämiseksi.

Päijät-Hämeen Yhdistysfoorumin edustajat
Lapsi- ja perhejärjestöt                                                        Jukka Ihalainen ja Sanna Peltonen
Nuorisojärjestöt                                                                     Mikko Ahtila
Ikäihmisten parissa toimivat järjestöt                               Virpi Veijanen ja Johanna Sottinen
Vammaisjärjestöt                                                                   Mikko Virtanen ja Pirkko Vaittinen
Potilasjärjestöt                                                                        Maija-Liisa Lindqvist
Mielenhyvinvoinnin parissa toimivat järjestöt                 Riikka Salmi ja Sari Huovinen
Harrastustoiminta                                                                  Alli Rinne
Päihdetyö- ja työttömien parissa toimivat järjestöt        Heli Vaija
Kylien yhdistykset                                                                   Henna Pirkonen
Liikunta- ja urheiluseurat                                                      Mai-Brit Salo ja Krista Pöllänen
Kulttuuriyhdistykset                                                               Janika Salonen
Yhteinen Päijät-Häme                                                            Helena Haaja
Yhteinen Päijät-Häme                                                            Ville Majala

Kuntien hyvinvointikertomus on lakisääteinen ja se toimii parhaimmillaan kuntajohtamisen työvälineenä. Hyvinvointikertomus antaa suuntaviivoja strategiatyölle, toiminnan ja talouden suunnittelulle sekä poliittiselle päätöksenteolle. Koska hyvinvointikertomus kokoaa tietoa kuntalaisten hyvinvoinnintilasta, tulee sen kokoamiseen ottaa mukaan yhdistys- ja järjestökenttä. Yhdistys- ja järjestötoiminta tavoittaa alueilla monipuolisesti asukkaat vauvasta vaariin. Laaja-alainen yhdistystoiminta mahdollistaa alueella muun muassa virkistystä, harrastustoimintaa, tukea, vertaisuutta, neuvontaa, koulutuksia ja palveluita.

Yhdistysten ja järjestöjen toteuttaman toiminnan ja palveluiden merkityksellisyys ja vaikutukset jäävät usein alueella huomioimatta. Yhdistykset toimivat alueella merkittävinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Toimintojen ja palveluiden tunnistamiseksi on ensin kartoitettava olemassa oleva tarjonta ja sen vaikutukset. Monitoimijaista yhteiskehittämistä varten on tunnistettava tarjonnan päällekkäisyydet ja aukkokohdat. Kuntakohtaisen yhdistystoiminnan lisäksi on huomioitava maakunnallinen järjestötoiminta, joka kohdentuu alueen asukkaisiin.

Päijät-Hämeessä työstettiin edellisen maku- ja sote -uudistuksen aikana vuosina 2018–2019 laajalla rintamalla HYTE- mallia. Monitoimijaisessa HYTE-yhteistyöryhmässä synnytettiin hyvinvoiva päijäthämäläinen -malli, joka pohjautuu Pohjois-Pohjanmaan kattavaan HYTE -työskentelyyn. Hyvinvoiva päijäthämäläinen -mallissa on eriteltynä 11 hyvinvoinnin osatekijää. Järjestöt 2.0 hankeperheeseen kuuluvan Yhteinen Päijät-Häme maakuntahankkeen toimesta mallia on käytetty pohjana alueen kuntien Yhdistysilloissa erityisesti yhdistysten HYTE -toiminnan tunnistamiseksi. Malliin on luotu hyvinvoinnin osa-alueittain yhdistysten HYTE -toiminnan tunnistamiseksi kysymyspatteristo, joka soveltuu työpajatyöskentelyyn. 

Yhdistystietojen kokoamisen helpottamiseksi kuntien hyvinvointikertomuksen laatimiseen ja suunnitelmatyöhön työstettiin hankkeessa myös kyselylomake. Lomake sisältää yhdistyksen oman toiminnan luokittelun, hyvinvoiva päijäthämäläinen osatekijöiden tunnistamisen, Päijät-Hämeen HYTE-kärkien liittymäpinnat, yhdistysten tiedontuotannon ja vaikuttavuuden. Kuntien hyvinvointikoordinaattoreilla on oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan mahdollisuus hyödyntää hyvinvoiva päijäthämäläinen yhdistysten työpajapohjaa tai kyselylomaketta omassa kunnassaan.

Päijät-Hämeen laajuisessa hyvinvointikertomustyössä on jatkossa mahdollista hyödyntää myös hankkeessa yhdistystiedon keräämisessä luotuja työvälineitä. Maakunnallinen hyvinvointikertomus- ja -suunnitelmatyö on Päijät-Hämeessä vielä työstämisvaiheessa. Kuntakohtainen yhdistystiedon vertailu ja kokoaminen helpottuu, kun tieto on kerätty yhdenvertaisilla menetelmillä ja mittareilla.

Yhteinen Päijät-Häme -hankkeen myötä yhdistysten ja järjestöjen oman HYTE-toiminnan tunnistaminen on johtanut monitoimijaisten prosessien tarkasteluun. Jatkossa yhdistysten ja järjestöjen ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan hyötyjen osittaminen sekä pitkällä aikavälillä saavutettujen vaikutusten hyödyntäminen yhteistä palvelukarttaa rakennettaessa helpottuu. Yhdistys- ja järjestötiedon kokoaminen ei ole kertaluonteista, vaan se vaatii jatkuvaa huomiota ja ajankohtaista tarkastelua. Yhdistys- ja järjestökentän toteuttama toiminta on tarvelähtöistä ja tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen. On tärkeää, että toiminta on tunnistettu ja liitetty kiinteäksi osaksi kuntien hyvinvointikertomus- ja suunnitelmatyötä. 

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0-ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa. 
Yhteinen Päijät-Häme -hanke
Yhdistysten roolin vahvistaminen ja monitoimijaisten toimijaverkostojen käynnistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa 2017–2020.
​ 
Projektipäällikkö Helena Haaja ja aluekoordinaattori Ville Majala
www.kumppanuusverkosto.fi
Facebook – kumppanuusverkosto.fi
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry.