Yhdistysten tuttu toiminta, rutiinit ja palvelut keskeytyivät maaliskuussa, kun Koronaepidemia rantautui Suomeen ja Päijät-Hämeeseen. Poikkeusolojen myötä yhdistysten oli luotava uusia keinoja ja toimintatapoja perinteisten kohtaamisten, yhdessä tekemisen ja virkistyksen rinnalle.

Paikalliset yhdistykset kykenivät nopeasti muokkaamaan toimintaansa ja käynnistämään poikkeusolojen sääntöjä huomioivaa ja omalle kohderyhmälleen räätälöityä tukea ja turvaa. Muutoksen ja epävarmuuden keskellä on löydetty uusia menetelmiä ilman fyysisiä kohtaamisia. Yhdistysten koordinoimat päivystävät puhelimet, chat-palvelut, WhatsApp-ryhmäturinat, Zoom-ryhmät, kauppa-apu, videot, läksykummit jne. käynnistyivät ennätyksellisen nopeasti.

Yhdistyksillä on poikkeustilanteessa tärkeä rooli tiedon jakajana ja erityisesti tietojen muokkaamisessa kohderyhmälle sopivaksi. Kohderyhmän tuntemus auttaa yhdistystoimijoita kohdentamaan ja muokkaamaan viestit helposti vastaanotettaviksi. Yhdistyksissä tehdään tärkeää työtä oikean tiedon jakamisessa ja virheellisen tiedon karsimisessa.

Poikkeustilanteessa korostuu yhdistystoiminnan merkityksellisyys ja vaikuttavuus. Yhdistykset huolehtivat aktiivisesti kohderyhmästään ja antavat oman panoksensa julkisten toimijoiden auttamiseen. Toivon ylläpitäminen ja jatkuvuuden turvaaminen luovat uskoa tulevaan. Yhdistystoiminnassa on mukana myös hyvin haavoittuvassa tilanteessa eläviä ihmisiä, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja huolenpitoa. Kansalaistoiminnan ja kansalaisvastuun idea kirkastuu yhdessä tekemisessä, tuen ja turvan mahdollistamisessa sekä heikompiosaisten huolehtimisessa.

Voimme toivoa, että epidemian vaikutuksena lisääntynyt kiinnostus terveyden ja hyvinvoinnin huomioimiseen, omien valintojen ja elämäntyylin tarkasteluun ja yhteisvastuullisuuteen tulee jatkumaan tilanteen palautuessa normaaliksi. Parhaimmillaan kriisin jälkeen kiinnostus yhdistystoimintaa kohtaan kasvaa ja yhdessä tekeminen jälleen koetaan mielekkääksi.

​Toivottavasti suunta on kohti yhteistyötä ja aitoa dialogia ja yhteistä vaikuttamista. Yhdistystoimijat ansaitsevat kiitoksen aktiivisesta toiminnasta poikkeuksellisessa tilanteessa ja toimintojen ylläpidosta. Juhlapuheiden kiitosten sijaan yhdistyksiä voisi kannustaa ja kiittää maksuttomilla tiloilla, riittävillä yhdistysavustuksilla ja arvostavalla yhteistyöllä.

Poikkeustilanteissa yhdistykset tukena ja piristeenä 
​https://www.kumppanuusverkosto.fi/uploads/1/3/0/4/130496412/poikkeustilanteessa_yhdistykset_tukena_ja_piristeen%C3%A4.pdf

Yhteistyöstä kumppanuuteen
Yhdistysten ja yrityksen yhteistyöllä tavoitellaan osaamisen, voimavarojen ja yhteisten etujen ja yhteisen hyvän saavuttamista. Yhteistyön tulisi olla tasa-arvoista, avointa ja konkreettista kumppanuutta. Yhteistyö synnyttää uusia mahdollisuuksia, joita yhteistyökumppanit eivät voisi yksin saavuttaa.

Motiivit yhteistyölle
Yhdistysten motiiveina ovat usein verkostojen kasvattaminen, oman näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen, kohdennettu varainhankinta ja pitkäkestoinen taloudellinen tuki. Yritysten motiiveina on kaupallinen hyöty, yhdistysten sanoman eteenpäin vieminen, yhdistysten asiantuntijuuden hyödyntäminen, uusien asioiden oppiminen ja näkyvyyden kasvattaminen.

Yhteistyön muodot
Yhdistysten ja yritysten yhteistyön muotoja ovat lahjoitukset ja keräykset, sponsorointi, tuotteen tai palvelun myynti, kampanja- ja tapahtumayhteistyö, strateginen kumppanuus, innovaatio-ohjelma, Pro bono, kummi-toiminta, ystävä-yritys, koulutukset, luennot ja kurssit ja Barter-yhteistyö. Jokaiseen yhteistyöhön on löydettävissä tutustumisen ja keskustelujen avulla sopiva muoto, joka palvelee yhteistyön kumpaakin osapuolta.

Tärkeimmät kriteerit yhteistyölle
Osapuolten omien ydintoimintojen yhteiset tavoitteet ja samanlaiset arvopohjat luovat edellytyksiä kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyölle. Joskus innovatiivinen yhteistyö edellyttää heittäytymistä pois mukavuusalueelta ja uskallusta epäonnistua. Laaja verkostoituminen eri alojen kesken synnyttää yhdistystoimintaa rikastuttavaa yhteistyötä. Rohkeasti on uskallettava kartoittaa myös esteitä ja riskejä yhteistyön onnistumiseksi. Yhteistyön hyötynä yrityksissä on havaittu muun muassa henkilöstön työmotivaation lisääntyminen ja yrityksen houkuttelevuus työnantajana. Ihmiset hakevat usein työstä miellekyyttä ja syvempää tarkoitusta.

Yhdistyksen valmistautuminen yhteistyöhön
Yhteistyöehdotuksen laatimisessa korostuu huolellisen pohjatyön tekeminen sekä yhteistyön tavoitteiden määrittely. Pohjatyö tulee tehdä ennen kuin on yhteydessä sopiviin yhteistyökumppaneihin. Yhteistyöehdotusten tulee olla konkreettisia ja niistä tulee käydä ilmi miten osapuolet hyötyvät yhteistyöstä.

Pohdittavat asiat ja toimenpiteet

1. Mihin yhteistyökumppania tarvitaan?
2. Millaiset tavoitteet yhteistyölle asetetaan.
3. Motiivien täsmentäminen
4. Mitä yhdistyksellä on tarjota yritykselle?
5. Mitkä yhteistyön muodot ja mallit ovat yhdistyksen toimintaan sopivia?
6. Millaiset yritykset soveltuvat yhteistyökumppaniksi?
7. Yhdistyksen hissipuheen ja kriteerien työstäminen sekä levittäminen
8. Yhteistyöpyynnön valmistelu
9. Yhteistyöneuvottelujen käynnistäminen
10. Yhteistyösopimukset kirjoittaminen
11. Yhteistyön ylläpitäminen ja päivittäminen

 
Yhteistyöstä huolehtiminen
 Yhteistyön ylläpitäminen vaatii huoltamista ja kannattelua. Yhteistyötä ei pidä pitää itsestään selvyytenä ja automaationa. Yhteistyösopimukseen on hyvä kirjata tarkoin yhteiset pelisäännöt ja kestot. Yhteistyö syvenee kumppanuudeksi vain luottamuksen ja dialogin kautta. Yhteistyökumppaneihin kannattaa pitää yhteyttä muutoinkin kuin pyytääkseen jotakin. Yhteinen iloitseminen ja palkitseminen onnistumisten ja saavutusten merkiksi lisää yhdessä tekemisen tunnetta.
 
Lähteet
Kuvaja Sari, Yritysten ja järjestöjen yhteistyössä käyttämättömiä mahdollisuuksia. 2011.
https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/jarjesto-_ja_yhdistystoiminta/yritysten_ja_jarjestojen_yhteistyossa_kayttamattomia_mahdollisuuksia
Matikainen Miia, Työkaluja yritysyhteistyön kehittämiseen. 2018.
http://www.kansalaisareena.fi/ka2016/wp-content/uploads/2018/06/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-valikon-seminaari-15.3.2018_Miia-Matikainen-ilovepdf-compressed.pdf
Määttä Juha, Yrityksen ja kansalaisjärjestön yhteistyö vastuullisuusprojektissa. 2018.
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/104059
kansalaisareena.fi
kansalaisyhteiskunta.fi

Yhdistykset ja järjestöt yhteiskunnan tärkeänä tukirankana
Yhdistykset ja järjestöt ovat tottuneet toimimaan ketterästi ja kohderyhmän erityistarpeiden mukaisesti. Kohderyhmälle yhdistysten ja järjestöjen toiminta tuo turvaa, virkistystä ja merkitystä arkeen ja jokapäiväiseen elämään. Joillekin ihmisille yhdistysten ja järjestöjen toteuttama viikoittainen toiminta on ainoa henkilökohtainen kontakti ja kohdatuksi tuleminen. Kohtaamiset voivat esimerkiksi ylläpitää vireyttä, mielen hyvinvointia, päihteettömyyttä ja sosiaalisuutta. Osalla yhdistyksistä kohderyhmänä on nimenomaan haavoittuvimmat ja heikoimmassa tilanteessa olevat ihmiset.
 
Poikkeustilanteessakin yhdistykset ja järjestöt ovat ketteriä toimimaan. Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi kaikki fyysiset kokoontumiset on peruttu ja lähikontaktit rajattu. Poikkeuksellisessa tilanteessa yhdistysten ja järjestöjen rooli on entistäkin tärkeämpi. Kohderyhmän hyvän tuntemuksen ja tietämyksen ansiosta yhdistykset ja järjestöt ovat voineet ottaa nopeasti käyttöön menetelmiä ja keinoja yhteydenpidon turvaamiseksi.
 
Nopealla aikataululla on käynnistetty mm. chat, WhatsApp-ryhmät, blogit, soittokierrokset, puhelinpäivystykset, some-tiedotus, postikorttiviestit, netin pulinaryhmät ja kaupassa käynti apu. Tärkeintä on välittää turvallisuuden tunnetta ja pitää yllä yhteisöllisyyttä sekä huolehtia yksilöiden hyvinvoinnista.
 
Yhdistysten ja järjestöjen perinteisten verkostokokoontumisten tilalle on tullut avuksi laaja valikoima etätyökaluja, jotka mahdollistavat yhteydenpidon ja yhteiskehittämisen virtuaalisessa ympäristössä. Yhdistyksillä ja järjestöillä on vahva rooli kehittämistyössä, joka näkyy myös ennakkoluulottomuutena ottaa käyttöön uusia työkaluja.
 
Jotta yhdistykset ja järjestöt voivat jatkossakin huolehtia apua ja tukea tarvitsevista on yhteiskunnassa annettava julkinen tunnustus yhdistystoiminnan olemassaololle ja tuettava yhdistys- ja järjestökentän toimintaedellytyksiä.
lick here to edit.