Yhdistyksissä vastataan kohderyhmän tarpeisiin jakamalla tietoa, tukea ja toteuttamalla monipuolista toimintaa. Tarvelähtöinen toiminta voi olla vertaisryhmiä, yksilöllistä tukea, harrastuksia, retkiä, koulutusta tms. Pienillä resursseilla toteutettavan toiminnan markkinointi jää liian usein vähäiseksi.

Yhdistyksen laaja näkyvyys mahdollistaisi kuitenkin uusien jäsenten liittymisen yhdistykseen ja sitoutumisen toimintaan. Aktiiviset jäsenet ovat kansalaistoiminnan suurin voimavara ja kehittämisen mahdollistaja. Yhdistyksen näkyvyys ja vireä toiminta lisäävät tunnettuutta ja tietoisuutta yhdistyksestä.

Yhdistykset voivat saada näkyvyyttä toiminnalleen ja tiedottaa toiminnasta myös pienin taloudellisin panoksin. Tärkeintä on työstää yhdistykselle tiedotussuunnitelma. Tiedotussuunnitelmassa sovitaan yhdessä mistä tiedotetaan, kenelle tiedotetaan, mitä menetelmiä ja väyliä käytetään tiedottamiseen sekä jaetaan vastuut siitä kuka tiedotuksen hoitaa.

Yhdistyksen jäsenille suunnatun tiedottamisen lisäksi tiedotusta on kohdennettava, jotta yhdistyksen on mahdollista saada uusia jäseniä, tukijoita ja rahoittajia. Nykyiset jäsenet voivat toimia hyvänä väylänä uusien jäsenten hankinnassa. Kokemuksellinen ja suora lähestymistapa auttaa päätöksenteossa jäseneksi liittymiseen.

Päijät-Hämeessä yhdistyksillä on mahdollista saada näkyvyyttä ja lisätä yhdistyksen tunnettavuutta mm. seuraavien kanavien kautta
Meidän juttu / Etelä-Suomen Sanomat
Päijäthämäläiset.fi
Paikalliset ilmaislehdet,
Päivälehdet,
Lisäksi yhdistysten keskusliittojen julkaisut ja ammattilehdet
Yle Lahti
Radio Voima
Oman yhdistyksen some; Facebook, Instagram, Twitter
Yhteistyökumppaneiden some-kanavat
Somen tapahtuma- ja teemaryhmät

Menetelmät tulisi valita kohderyhmän mukaan:
Mediatiedote, mielipidekirjoitus, ilmoitus, blogi, vlogi, podgast, videot…
Menetelmiä ja kanavia on monia ja niillä tavoittaa kohderyhmää laajasti. Niiden käyttöönotto vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Laaja tiedottaminen tuottaa kuitenkin tulosta.
Vinkkejä yhdistystoiminnasta tiedottamiseen löytyy kumppanuusverkosto.fi/tietopankki

Yhteinen Päijät-Häme-hanke haastatteli alkukesästä seitsemää yhdistystoimijaa keskittyen toiminnan merkityksellisyyteen ja vaikuttavuuteen. Haastatellut yhdistystoimijat edustivat laajasti erityyppisiä yhdistyksiä Päijät-Hämeessä. Koronatilanteesta johtuen haastattelut tehtiin Zoomin välityksellä. Haastattelussa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Miksi yhdistysten on tärkeää tuoda toimintaa näkyväksi?
Mihin vaikuttavuuden arvioinnilla tähdätään?
Miten yhdistykset mittaavat toiminnan vaikuttavuutta?
Miten yhdistyksissä tuodaan esille vaikuttavuutta ja muutosta?

Haastattelujen perusteella yhdistysten toimintaan ja käytäntöihin vaikuttavat yhdistyksen koko, työntekijöiden ja vapaaehtoisten määrä, mahdollinen hanketoiminta ja keskusliiton tuki sekä ohjeistus. Yhdistykset eivät ole yhdenvertaisia ja toiminnan lähtökohdissa on vaihtelua.

Haastatteluissa ilmeni, että yhdistystoiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta ei vielä tunnisteta kovinkaan laajasti. Tarvetta olisi saada näkyvämmäksi yhdistyksissä tehtävän työn laajuus ja vaikutukset alueen asukkaiden arkeen.

Yhdistyksissä kerätään tietoa ja tilastoja paljolti numeraalisesti. Kiinnostus ja halu laadullisen palautteen ja arvioinnin kokoamiseen nousee kuitenkin puheenvuoroissa esille. Vaikutusten ja vaikuttavuuden esiin tuomisessa tärkeimmäksi syyksi koetaan rahoittajalle raportointi ja ulkopuolisen rahoituksen turvaaminen. Toiminnan näkyväksi tekeminen koetaan mahdollisuudeksi päästä vaikuttamaan asioihin ja luoda kumppanuuksia.

Hanketoiminnassa arviointi ja vaikuttavuuden esille tuominen ovat arkipäivää, mutta koko yhdistyksen toiminnan osalta mittaaminen jää pirstaleiseksi. Vaikuttavuuden osoittaminen on usein yhdistyksissä yksinäistä puurtamista ja siksi yhdistysten välinen yhteistyö koetaan hyödylliseksi voimavaraksi. Vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä hyödynnetään yhdistysten perinteisiä tiedotuskanavia (verkkosivut, some ja viestit jäsenille). Hankkeiden myötä yhdistyksillä on ollut myös mahdollisuus toteuttaa videoita ja tarinallistaa omaa toimintaa.

Monille yhdistyksille vaikuttavuuden määrittäminen on vielä uusi asia. Vapaaehtoisvoimin toimivissa yhdistyksissä on keskitytty tilastoimaan kävijämäärät ja kuulemaan palautteet satunnaisesti suullisina toiminnan ohessa. Myös keskusjärjestöissä on vaihtelevia käytäntöjä vaikuttavuuden osalta. Osassa keskusjärjestöistä on herätty asian suhteen ja paikallisyhdistyksillä on ollut mahdollisuus saada apua ja tukea vaikuttavuuden mittareiden ja menetelmien työstämiseen.

Haastatteluissa käy ilmi, että yhdistyksissä on tunnistettu laadullisen vaikuttavuuden merkitys ja sen kehittämistarve yhteistyössä muiden yhdistystoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen edellyttää hyödynnettävää vaikuttavuustietoa. Erityisesti toiminnan ennaltaehkäisevästä vaikuttavuudesta on tietoa saatavilla vielä varsin vähän. Koronatilanteen myötä on huomattu lisäksi, että yhdistystoiminnalla on monenlaisia arvoja, joiden mukaan vaikuttavuutta voidaan tuoda esiin.

Haastattelujen tuotoksena on koottu infogrammi kehittämiskohteista, jotka auttavat saavuttamaan yhdistyksissä vaikutuksia ja vaikuttavuutta.
Linkki Yhdistysten vaikutukset ja vaikuttavuus infogrammi

Järjestöjen ja yhdistyksien toiminnalla on paljon mm. hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Toiminnan hyödyt ovat osallisuutta, tietotaitoa, kokemuksia, yhteisöllisyyttä ja elämänlaadun parantumista. Kolmannen sektorin toiminnan vaikutuksia on haasteellista tuoda näkyväksi, koska ne eivät ole helposti määrällisesti mitattavia. Asiaan tulee kuitenkin yhdistyksien paneutua monestakin syystä.  Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on maakunnissa konkreettisesti käynnistymässä ja myös kolmannen sektorin on syytä olla uudistuksen suhteen hereillä ja entistä paremmin tuoda näkyväksi oman toimintansa tarkoitusta ja vaikuttavuutta. Yhdistysten ja järjestöjen vaikutusten esille tuontiin kannattaa jatkossa paneutua, koska kolmas sektori tarvitsee jatkossa entistä enemmän yhteistyökumppaneita ja tätä varten yhdistyksien tulee itse olla houkuttelevia yhteistyökumppaneita.
 
Yhdistykset ja järjestöt tarvitsevat vaikuttavuuden mittaamista ja näkyväksi tekemistä ennen kaikkea asiakkaittensa ja jäseniensä vuoksi. Vaikuttavuustietoa tarvitaan, jotta yhdistykset voivat muovata toimintaansa sellaiseksi, että se vahvistaa asiakas- ja jäsenkokemusta ja tukee kohderyhmää. Toiminnan vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen on tärkeää mm. vapaaehtoistoimijoiden motivaation ylläpitämisen kannalta. Järjestö- ja yhdistystoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin keskeisenä haasteena on se, että tulokset kohderyhmässä tulevat näkyviksi vasta pidemmällä aikajänteellä.
  
Vaikuttavuutta arvioitaessa ei tulisi jumittua käsitteisiin vaan pohtia oman toiminnan positiivisia vaikutuksia kohderyhmälleen ja jäsenistölleen. Hyvä keino lähteä liikkeelle on laatia yhdistykselle vaikuttavuustavoite, joka edesauttaa toiminnan vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä. Hyvä vaikuttavuustavoite ohjaa toimintaan ja on konkreettinen sekä ennen kaikkea kutsuu mukaan toimintaan.
 
Yhteinen Päijät-Häme -hanke järjestämiä Varmista vaikuttavuus ja viesti se väkevästi -webinaarien tallenteita ja materiaaleja pääset katsomaan tästä:

Tallenne 26.5.2020
Tallenne 3.6.2020
Materiaali 1
Materiaali 2

Webinaarien tavoitteena oli tukea yhdistyksiä ja järjestöjä vaikuttavuustavoitteiden hiomisessa sekä toimivien vaikuttavuusmittareiden valitsemisessa. Vaikuttavuus ja viestintä kulkevat rinnakkain, joten webinaarissa käytiin läpi myös sitä, miten tehdä innostavaa viestintää sekä miten kertoa positiivisesta muutoksesta.