Yhdistykset ja järjestöt yhteiskunnan tärkeänä tukirankana
Yhdistykset ja järjestöt ovat tottuneet toimimaan ketterästi ja kohderyhmän erityistarpeiden mukaisesti. Kohderyhmälle yhdistysten ja järjestöjen toiminta tuo turvaa, virkistystä ja merkitystä arkeen ja jokapäiväiseen elämään. Joillekin ihmisille yhdistysten ja järjestöjen toteuttama viikoittainen toiminta on ainoa henkilökohtainen kontakti ja kohdatuksi tuleminen. Kohtaamiset voivat esimerkiksi ylläpitää vireyttä, mielen hyvinvointia, päihteettömyyttä ja sosiaalisuutta. Osalla yhdistyksistä kohderyhmänä on nimenomaan haavoittuvimmat ja heikoimmassa tilanteessa olevat ihmiset.
 
Poikkeustilanteessakin yhdistykset ja järjestöt ovat ketteriä toimimaan. Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi kaikki fyysiset kokoontumiset on peruttu ja lähikontaktit rajattu. Poikkeuksellisessa tilanteessa yhdistysten ja järjestöjen rooli on entistäkin tärkeämpi. Kohderyhmän hyvän tuntemuksen ja tietämyksen ansiosta yhdistykset ja järjestöt ovat voineet ottaa nopeasti käyttöön menetelmiä ja keinoja yhteydenpidon turvaamiseksi.
 
Nopealla aikataululla on käynnistetty mm. chat, WhatsApp-ryhmät, blogit, soittokierrokset, puhelinpäivystykset, some-tiedotus, postikorttiviestit, netin pulinaryhmät ja kaupassa käynti apu. Tärkeintä on välittää turvallisuuden tunnetta ja pitää yllä yhteisöllisyyttä sekä huolehtia yksilöiden hyvinvoinnista.
 
Yhdistysten ja järjestöjen perinteisten verkostokokoontumisten tilalle on tullut avuksi laaja valikoima etätyökaluja, jotka mahdollistavat yhteydenpidon ja yhteiskehittämisen virtuaalisessa ympäristössä. Yhdistyksillä ja järjestöillä on vahva rooli kehittämistyössä, joka näkyy myös ennakkoluulottomuutena ottaa käyttöön uusia työkaluja.
 
Jotta yhdistykset ja järjestöt voivat jatkossakin huolehtia apua ja tukea tarvitsevista on yhteiskunnassa annettava julkinen tunnustus yhdistystoiminnan olemassaololle ja tuettava yhdistys- ja järjestökentän toimintaedellytyksiä.
lick here to edit.

Päijät-Hämeessä tarvitaan monitoimijaista yhdistysyhteistyötä
Julkisen sektorin tarjoama tuki ja huolenpito on keskittynyt asukkaiden lakisääteisten palveluiden tuottamiseen. Valtakunnallisesti nähdään hyvinvointiin ja terveyteen panostaminen taloudellisesti mielekkääksi ja kannattavaksi. Useat kunnat kamppailevat taloudellisessa ahdingossa ja maakunnassa puntaroidaan ehkäisevään työhön panostamista ja laaja-alaisesti HYTE –työn toteuttamista. On aika tutkia kokonaisvaltaisesti yhdessä tekemisen mahdollisuuksia. Yhteistyötä ei voi tehdä yksin. Yhteistyö syntyy yhteisen tarpeen tunnistamisesta ja sen eteen yhdessä toimimisesta. Yhteistyö vaatii yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet. Hyvällä monitoimijaisella yhteistyöllä voidaan saada aikaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, jotka vaikuttavat merkittäväksi asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen.

Yhdistykset mahdollistavat asukkaille lähialueella matalan kynnyksen toimintaa. Toiminnan toteutus perustuu olemassa olevaan tarpeeseen, toiveisiin ja sitoutuneeseen toteuttajatahoon. Yhdistysten toiminta koetaan helposti lähestyttäväksi ja inhimilliseksi. Kuuleminen, läsnäolo, tuki ja nopea reagointi ovat kansalaistoiminnan vahvuuksia. Yhdistystoiminta tarjoaa asukkaille osallistumisen mahdollisuuksia, mielekästä toimintaa ja lähiyhteisön.

Yhdistysten ammatillinen työpanos täydentää julkisen sektorin palveluja ja tiivistää yhteiskunnan tukiverkostoa. Yhdistysten toiminta huomioi hyvin myös vähävaraiset ja heikoimmassa asemassa olevat asukkaat. Yhdistystoiminnan tukeminen ja toimintaedellytysten turvaaminen tuovat sijoitetuille euroille moninkertaisen vastineen.

Sote- ja maku uudistuksen aikana käynnistettiin kaikissa maakunnissa aiempaa tiiviimpää yhdistysyhteistyötä. Järjestöt 2.0 – mukana muutoksessa maakuntahankkeet ovat laajassa yhteistyössä työstäneet rakenteita yhdistysyhteistyölle ja edellytyksiä monitoimijaiselle ja tasavertaiselle yhdessä toimimiselle.

Päijät-Hämeessä kaivataan kuntiin yhdistysyhdyshenkilöitä, kausittain tapahtuvia vuorovaikutteisia yhdistysiltoja, maksuttomia tiloja, riittäviä yhdistysavustuksia ja kunnan kanavissa yhdistyksille näkyvyyttä sekä mahdollisuutta vaikuttaa asioihin jo suunnitteluvaiheessa.
​
Maakuntatasolla Päijät-Hämeessä tarvitaan tunnustusta yhdistysten merkittävästä ja vaikuttavasta toiminnasta sekä toimintaedellytyksiä yhdessä toimimiselle. Rakenteet monitoimijaiselle yhdistysyhteistyölle kaipaavat eri toimijoiden yhteisiä tavoitteita ja aitoa sekä tasavertaista yhdessä tekemistä. Yhdistykset ovat työstäneet Yhdistysfoorumissa yhdistyskentän merkityksellisen ja vaikuttavan toiminnan esiin nostamista sekä yhteistyön käynnistämistä eri toimijoiden kesken. Yhdistysfoorumissa ovat edustettuina eri yhdistystoiminnan toimintakentät. Yhdistystoiminnan laajan- ja monimuotoisen sisällön esille tuominen, yhteiset keskustelut ja yhdessä kehittäminen eri toimijatahojen kanssa käynnistäisi maakunnallisen yhdessä tekemisen. Yhdistykset kaipaavat vuoropuhelua maakuntaliiton, hyvinvointikuntayhtymän, oppilaitosten, yritysten ja seurakuntien kanssa. Vain yhdessä tekemällä voidaan saavuttaa toimiva, toisia toimijoita arvostava ja dialoginen toimintakulttuuri. Nyt on tarvetta Kumppanuusfoorumille, jossa yhdistykset kokoontuvat yhteen eri toimijoiden kanssa luomaan tulevaisuuden toimintakenttää.

Toimivaan yhteistyöhön ei voi määrätä tai velvoittaa kumppaneita. Pakottamalla ei synny aitoa ja tasavertaista yhteistyötä, joka lisää osaamista, tietoa, ymmärrystä, näkyvyyttä ja arvostusta yhteiselle toiminnalle. Yhteistyö syntyy yhteisistä tarpeista, toiveista, kiinnostuksesta ja sitoutumisesta. Parhaimmillaan yhteistyö lisää resursseja ja motivoi kehittämään keskinäistä kunnioitusta ja avoimuutta. Yhteistyö mahdollistaa asioita, joita muuten ei olisi mahdollista toteuttaa. Yhdessä toimien asiat jalostuvat ja tuottavat parhaan lopputuloksen.
 
Matkalla yhteistyöstä kumppanuuteen tarvitaan

• aikaa luottamuksen rakentamiseen
• erilaisuuden sietokykyä
• avointa kommunikointia
• toimivaa vastavuoroisuutta
• rohkeutta riskinottoon
• tukea yhdessä tekemiseen

Luottamuksen rakentuminen vaatii tutustumista ja keskinäistä kunnioitusta. Säännöllinen yhteydenpito ja kiireettömät pohdinnat edistävät luottamuksen rakentumista. Toimivassa yhteistyössä vaaditaan avoimuutta ja vastavuoroisuutta sekä sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Suunnitelmallisuus ja uskallus auttavat löytämään yhteisen suunnan.
 
Ennen yhteistyöhön sitoutumista on hyvä tarkastella omaa toimintaa kriittisesti. Mitkä ovat oman toiminnan päämäärät ja vahvuudet, entä haasteet ja mahdollisuudet. Oman toiminnan tarkasteluun löytyy monia työkaluja, joiden avulla asiat ovat helposti hahmotettavissa. Yhteistyökumppania ei tule ottaa pelastamaan oman toiminnan puutteita ja toimimattomuutta. Oman toiminnan tulee olla toimintakunnossa, jotta yhteistyö aidosti hyödyttää molempia osapuolia.
 
Kumppanuudenpolun aluksi on tärkeää kirkastaa kumppaneiden kesken, millaista lisäarvoa yhteistyöllä tavoitellaan. Hyödyllistä on kirjata yhteistyön toimintasuunnitelmaan periaatteet, rakenteet, vastuut ja aikataulut. Asioiden auki puhuminen auttaa löytämään yhteisen ymmärryksen toiveista ja tarpeista.
 
Yhteistyön toimivuutta on hyvä tarkastella säännöllisesti. Apuna voi käyttää arviointiin soveltuvia menetelmiä. Max Peberdy on luonut universaalit kysymykset, jotka soveltuvat yhteistyön ja kehittämisen arviointiin.
Teimmekö mitä lupasimme? Toimintojen taso
Saimmeko aikaan muutosta? Vaikutukset ja vaikuttavuus
Teimmekö oikeita asioita? Strateginen relevanssi
Arviointi antaa kattavasti eväitä, joita tarvitaan yhteistyön kehittämiseksi kohti kumppanuutta. Yhteistyö ei ole pysähtynyt tila, vaan se vaatii jatkuvaa kehittämistä.
 
Kiinnostavaa materiaalia kumppanuudesta
Kumppanuuskäsikirja
Mitä kumppanuus on