Kuntien hyvinvointikertomus on lakisääteinen ja se toimii parhaimmillaan kuntajohtamisen työvälineenä. Hyvinvointikertomus antaa suuntaviivoja strategiatyölle, toiminnan ja talouden suunnittelulle sekä poliittiselle päätöksenteolle. Koska hyvinvointikertomus kokoaa tietoa kuntalaisten hyvinvoinnintilasta, tulee sen kokoamiseen ottaa mukaan yhdistys- ja järjestökenttä. Yhdistys- ja järjestötoiminta tavoittaa alueilla monipuolisesti asukkaat vauvasta vaariin. Laaja-alainen yhdistystoiminta mahdollistaa alueella muun muassa virkistystä, harrastustoimintaa, tukea, vertaisuutta, neuvontaa, koulutuksia ja palveluita.

Yhdistysten ja järjestöjen toteuttaman toiminnan ja palveluiden merkityksellisyys ja vaikutukset jäävät usein alueella huomioimatta. Yhdistykset toimivat alueella merkittävinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Toimintojen ja palveluiden tunnistamiseksi on ensin kartoitettava olemassa oleva tarjonta ja sen vaikutukset. Monitoimijaista yhteiskehittämistä varten on tunnistettava tarjonnan päällekkäisyydet ja aukkokohdat. Kuntakohtaisen yhdistystoiminnan lisäksi on huomioitava maakunnallinen järjestötoiminta, joka kohdentuu alueen asukkaisiin.

Päijät-Hämeessä työstettiin edellisen maku- ja sote -uudistuksen aikana vuosina 2018–2019 laajalla rintamalla HYTE- mallia. Monitoimijaisessa HYTE-yhteistyöryhmässä synnytettiin hyvinvoiva päijäthämäläinen -malli, joka pohjautuu Pohjois-Pohjanmaan kattavaan HYTE -työskentelyyn. Hyvinvoiva päijäthämäläinen -mallissa on eriteltynä 11 hyvinvoinnin osatekijää. Järjestöt 2.0 hankeperheeseen kuuluvan Yhteinen Päijät-Häme maakuntahankkeen toimesta mallia on käytetty pohjana alueen kuntien Yhdistysilloissa erityisesti yhdistysten HYTE -toiminnan tunnistamiseksi. Malliin on luotu hyvinvoinnin osa-alueittain yhdistysten HYTE -toiminnan tunnistamiseksi kysymyspatteristo, joka soveltuu työpajatyöskentelyyn. 

Yhdistystietojen kokoamisen helpottamiseksi kuntien hyvinvointikertomuksen laatimiseen ja suunnitelmatyöhön työstettiin hankkeessa myös kyselylomake. Lomake sisältää yhdistyksen oman toiminnan luokittelun, hyvinvoiva päijäthämäläinen osatekijöiden tunnistamisen, Päijät-Hämeen HYTE-kärkien liittymäpinnat, yhdistysten tiedontuotannon ja vaikuttavuuden. Kuntien hyvinvointikoordinaattoreilla on oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan mahdollisuus hyödyntää hyvinvoiva päijäthämäläinen yhdistysten työpajapohjaa tai kyselylomaketta omassa kunnassaan.

Päijät-Hämeen laajuisessa hyvinvointikertomustyössä on jatkossa mahdollista hyödyntää myös hankkeessa yhdistystiedon keräämisessä luotuja työvälineitä. Maakunnallinen hyvinvointikertomus- ja -suunnitelmatyö on Päijät-Hämeessä vielä työstämisvaiheessa. Kuntakohtainen yhdistystiedon vertailu ja kokoaminen helpottuu, kun tieto on kerätty yhdenvertaisilla menetelmillä ja mittareilla.

Yhteinen Päijät-Häme -hankkeen myötä yhdistysten ja järjestöjen oman HYTE-toiminnan tunnistaminen on johtanut monitoimijaisten prosessien tarkasteluun. Jatkossa yhdistysten ja järjestöjen ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan hyötyjen osittaminen sekä pitkällä aikavälillä saavutettujen vaikutusten hyödyntäminen yhteistä palvelukarttaa rakennettaessa helpottuu. Yhdistys- ja järjestötiedon kokoaminen ei ole kertaluonteista, vaan se vaatii jatkuvaa huomiota ja ajankohtaista tarkastelua. Yhdistys- ja järjestökentän toteuttama toiminta on tarvelähtöistä ja tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen. On tärkeää, että toiminta on tunnistettu ja liitetty kiinteäksi osaksi kuntien hyvinvointikertomus- ja suunnitelmatyötä. 

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0-ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa. 
Yhteinen Päijät-Häme -hanke
Yhdistysten roolin vahvistaminen ja monitoimijaisten toimijaverkostojen käynnistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa 2017–2020.
​ 
Projektipäällikkö Helena Haaja ja aluekoordinaattori Ville Majala
www.kumppanuusverkosto.fi
Facebook – kumppanuusverkosto.fi
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry.

Yhdistyksissä vastataan kohderyhmän tarpeisiin jakamalla tietoa, tukea ja toteuttamalla monipuolista toimintaa. Tarvelähtöinen toiminta voi olla vertaisryhmiä, yksilöllistä tukea, harrastuksia, retkiä, koulutusta tms. Pienillä resursseilla toteutettavan toiminnan markkinointi jää liian usein vähäiseksi.

Yhdistyksen laaja näkyvyys mahdollistaisi kuitenkin uusien jäsenten liittymisen yhdistykseen ja sitoutumisen toimintaan. Aktiiviset jäsenet ovat kansalaistoiminnan suurin voimavara ja kehittämisen mahdollistaja. Yhdistyksen näkyvyys ja vireä toiminta lisäävät tunnettuutta ja tietoisuutta yhdistyksestä.

Yhdistykset voivat saada näkyvyyttä toiminnalleen ja tiedottaa toiminnasta myös pienin taloudellisin panoksin. Tärkeintä on työstää yhdistykselle tiedotussuunnitelma. Tiedotussuunnitelmassa sovitaan yhdessä mistä tiedotetaan, kenelle tiedotetaan, mitä menetelmiä ja väyliä käytetään tiedottamiseen sekä jaetaan vastuut siitä kuka tiedotuksen hoitaa.

Yhdistyksen jäsenille suunnatun tiedottamisen lisäksi tiedotusta on kohdennettava, jotta yhdistyksen on mahdollista saada uusia jäseniä, tukijoita ja rahoittajia. Nykyiset jäsenet voivat toimia hyvänä väylänä uusien jäsenten hankinnassa. Kokemuksellinen ja suora lähestymistapa auttaa päätöksenteossa jäseneksi liittymiseen.

Päijät-Hämeessä yhdistyksillä on mahdollista saada näkyvyyttä ja lisätä yhdistyksen tunnettavuutta mm. seuraavien kanavien kautta
Meidän juttu / Etelä-Suomen Sanomat
Päijäthämäläiset.fi
Paikalliset ilmaislehdet,
Päivälehdet,
Lisäksi yhdistysten keskusliittojen julkaisut ja ammattilehdet
Yle Lahti
Radio Voima
Oman yhdistyksen some; Facebook, Instagram, Twitter
Yhteistyökumppaneiden some-kanavat
Somen tapahtuma- ja teemaryhmät

Menetelmät tulisi valita kohderyhmän mukaan:
Mediatiedote, mielipidekirjoitus, ilmoitus, blogi, vlogi, podgast, videot…
Menetelmiä ja kanavia on monia ja niillä tavoittaa kohderyhmää laajasti. Niiden käyttöönotto vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Laaja tiedottaminen tuottaa kuitenkin tulosta.
Vinkkejä yhdistystoiminnasta tiedottamiseen löytyy kumppanuusverkosto.fi/tietopankki

Yhteinen Päijät-Häme-hanke haastatteli alkukesästä seitsemää yhdistystoimijaa keskittyen toiminnan merkityksellisyyteen ja vaikuttavuuteen. Haastatellut yhdistystoimijat edustivat laajasti erityyppisiä yhdistyksiä Päijät-Hämeessä. Koronatilanteesta johtuen haastattelut tehtiin Zoomin välityksellä. Haastattelussa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Miksi yhdistysten on tärkeää tuoda toimintaa näkyväksi?
Mihin vaikuttavuuden arvioinnilla tähdätään?
Miten yhdistykset mittaavat toiminnan vaikuttavuutta?
Miten yhdistyksissä tuodaan esille vaikuttavuutta ja muutosta?

Haastattelujen perusteella yhdistysten toimintaan ja käytäntöihin vaikuttavat yhdistyksen koko, työntekijöiden ja vapaaehtoisten määrä, mahdollinen hanketoiminta ja keskusliiton tuki sekä ohjeistus. Yhdistykset eivät ole yhdenvertaisia ja toiminnan lähtökohdissa on vaihtelua.

Haastatteluissa ilmeni, että yhdistystoiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta ei vielä tunnisteta kovinkaan laajasti. Tarvetta olisi saada näkyvämmäksi yhdistyksissä tehtävän työn laajuus ja vaikutukset alueen asukkaiden arkeen.

Yhdistyksissä kerätään tietoa ja tilastoja paljolti numeraalisesti. Kiinnostus ja halu laadullisen palautteen ja arvioinnin kokoamiseen nousee kuitenkin puheenvuoroissa esille. Vaikutusten ja vaikuttavuuden esiin tuomisessa tärkeimmäksi syyksi koetaan rahoittajalle raportointi ja ulkopuolisen rahoituksen turvaaminen. Toiminnan näkyväksi tekeminen koetaan mahdollisuudeksi päästä vaikuttamaan asioihin ja luoda kumppanuuksia.

Hanketoiminnassa arviointi ja vaikuttavuuden esille tuominen ovat arkipäivää, mutta koko yhdistyksen toiminnan osalta mittaaminen jää pirstaleiseksi. Vaikuttavuuden osoittaminen on usein yhdistyksissä yksinäistä puurtamista ja siksi yhdistysten välinen yhteistyö koetaan hyödylliseksi voimavaraksi. Vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä hyödynnetään yhdistysten perinteisiä tiedotuskanavia (verkkosivut, some ja viestit jäsenille). Hankkeiden myötä yhdistyksillä on ollut myös mahdollisuus toteuttaa videoita ja tarinallistaa omaa toimintaa.

Monille yhdistyksille vaikuttavuuden määrittäminen on vielä uusi asia. Vapaaehtoisvoimin toimivissa yhdistyksissä on keskitytty tilastoimaan kävijämäärät ja kuulemaan palautteet satunnaisesti suullisina toiminnan ohessa. Myös keskusjärjestöissä on vaihtelevia käytäntöjä vaikuttavuuden osalta. Osassa keskusjärjestöistä on herätty asian suhteen ja paikallisyhdistyksillä on ollut mahdollisuus saada apua ja tukea vaikuttavuuden mittareiden ja menetelmien työstämiseen.

Haastatteluissa käy ilmi, että yhdistyksissä on tunnistettu laadullisen vaikuttavuuden merkitys ja sen kehittämistarve yhteistyössä muiden yhdistystoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen edellyttää hyödynnettävää vaikuttavuustietoa. Erityisesti toiminnan ennaltaehkäisevästä vaikuttavuudesta on tietoa saatavilla vielä varsin vähän. Koronatilanteen myötä on huomattu lisäksi, että yhdistystoiminnalla on monenlaisia arvoja, joiden mukaan vaikuttavuutta voidaan tuoda esiin.

Haastattelujen tuotoksena on koottu infogrammi kehittämiskohteista, jotka auttavat saavuttamaan yhdistyksissä vaikutuksia ja vaikuttavuutta.
Linkki Yhdistysten vaikutukset ja vaikuttavuus infogrammi