Toimivaan yhteistyöhön ei voi määrätä tai velvoittaa kumppaneita. Pakottamalla ei synny aitoa ja tasavertaista yhteistyötä, joka lisää osaamista, tietoa, ymmärrystä, näkyvyyttä ja arvostusta yhteiselle toiminnalle. Yhteistyö syntyy yhteisistä tarpeista, toiveista, kiinnostuksesta ja sitoutumisesta. Parhaimmillaan yhteistyö lisää resursseja ja motivoi kehittämään keskinäistä kunnioitusta ja avoimuutta. Yhteistyö mahdollistaa asioita, joita muuten ei olisi mahdollista toteuttaa. Yhdessä toimien asiat jalostuvat ja tuottavat parhaan lopputuloksen.
 
Matkalla yhteistyöstä kumppanuuteen tarvitaan

• aikaa luottamuksen rakentamiseen
• erilaisuuden sietokykyä
• avointa kommunikointia
• toimivaa vastavuoroisuutta
• rohkeutta riskinottoon
• tukea yhdessä tekemiseen

Luottamuksen rakentuminen vaatii tutustumista ja keskinäistä kunnioitusta. Säännöllinen yhteydenpito ja kiireettömät pohdinnat edistävät luottamuksen rakentumista. Toimivassa yhteistyössä vaaditaan avoimuutta ja vastavuoroisuutta sekä sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Suunnitelmallisuus ja uskallus auttavat löytämään yhteisen suunnan.
 
Ennen yhteistyöhön sitoutumista on hyvä tarkastella omaa toimintaa kriittisesti. Mitkä ovat oman toiminnan päämäärät ja vahvuudet, entä haasteet ja mahdollisuudet. Oman toiminnan tarkasteluun löytyy monia työkaluja, joiden avulla asiat ovat helposti hahmotettavissa. Yhteistyökumppania ei tule ottaa pelastamaan oman toiminnan puutteita ja toimimattomuutta. Oman toiminnan tulee olla toimintakunnossa, jotta yhteistyö aidosti hyödyttää molempia osapuolia.
 
Kumppanuudenpolun aluksi on tärkeää kirkastaa kumppaneiden kesken, millaista lisäarvoa yhteistyöllä tavoitellaan. Hyödyllistä on kirjata yhteistyön toimintasuunnitelmaan periaatteet, rakenteet, vastuut ja aikataulut. Asioiden auki puhuminen auttaa löytämään yhteisen ymmärryksen toiveista ja tarpeista.
 
Yhteistyön toimivuutta on hyvä tarkastella säännöllisesti. Apuna voi käyttää arviointiin soveltuvia menetelmiä. Max Peberdy on luonut universaalit kysymykset, jotka soveltuvat yhteistyön ja kehittämisen arviointiin.
Teimmekö mitä lupasimme? Toimintojen taso
Saimmeko aikaan muutosta? Vaikutukset ja vaikuttavuus
Teimmekö oikeita asioita? Strateginen relevanssi
Arviointi antaa kattavasti eväitä, joita tarvitaan yhteistyön kehittämiseksi kohti kumppanuutta. Yhteistyö ei ole pysähtynyt tila, vaan se vaatii jatkuvaa kehittämistä.
 
Kiinnostavaa materiaalia kumppanuudesta
Kumppanuuskäsikirja
Mitä kumppanuus on

Yhdistysten, kuntien ja yritysten välisenä yhteistyönä mahdollistetaan asukkaille hyvinvointia- ja terveyttä, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja hyvää mieltä. Kesän aikana Päijät-Hämeessä järjestetään lukematon määrä tapahtumia, jotka jäisivät toteutumatta ilman yhdistysten panostusta. Yhteistyö mahdollistaa tapahtumia, joita kukaan ei yksin voisi toteuttaa. On tärkeää, että kaikki tapahtuman toteutuksen mahdollistaneet tahot tuodaan näkyväksi ja yhteistyön tärkeys nostetaan esille. Onnistunutta yhteistyötä juhlitaan yhdessä liian harvoin.

Yhteistyö vaatii yhteisen tarpeen, luottamuksen ja sitoutumisen asian eteen. Yhteiset tavoitteet, pelisäännöt ja tahtotila edellyttävät yhdessä toimimista. Yhteistyötä kuuluu myös ylläpitää ja kehittää. Yhteistyössä tärkeintä on avoin vuorovaikutus ja toisten kunnioittaminen tasavertaisina kumppaneina.

Yhdistystoiminnassa on perinteisesti tehty yhteistyötä ja toimittu kumppaneina. Yhdistysten keskinäinen yhteistyö lähtee tarpeesta ja yhdessä tavoiteltavasta lopputuloksesta. Yhteistyö tuplaa resurssit ja auttaa toteuttamaan, jotakin mikä yksin ei olisi mahdollista. Yhteistyön ansiosta yhdistykset voivat tarjota asukkaille erilaisia toimintoja ja palveluja sekä ennen kaikkea aitoja kohtaamisia.

Yhdistykset tarvitsevat toimintansa toteutumiseksi tiloja, näkyvyyttä, avustuksia, yhteyshenkilöitä ja tasavertaista yhteistyötä. Yhdistystoiminnassa osataan koordinoida monitoimijaista yhteistyötä, jossa on usein mukana monia vapaaehtoisia. Tutkitusti vapaaehtoistoimintaan sijoitetut eurot tulevat moninkertaisena takaisin yhteiskuntaan. Yhdistystoiminnassa mukana olevat ihmiset kokevat hyvinvointinsa keskimääräistä paremmaksi ja elämänsä mielekkääksi. Ymmärrys vapaaehtoisten tarvitsemasta koordinoinnista ja tuesta takaa jatkossakin uusia vapaaehtoisia. 

Yhdessä tehden hommat hoituu!

Yhdistyksissä vaikutetaan jo perustoiminnalla jäseniin ja heidän hyvinvointiinsa. Toiminnassa mukana olevat tutustuvat uusiin ihmisiin, saavat vertaistukea, osallisuuden kokemuksia ja neuvontaa. Ja kaikki tämä mielekkään tekemisen ohessa. Yhdistyksillä on merkittävää kokemustietoa asioiden havaitsemiseksi ja kehittämiseksi. Tarve muutokselle tai kehittämiselle nousee usein suoraan yhdistyksen jäseniltä ja arjen tilanteista. Kokemuksellinen tieto auttaa havaitsemaan muutoksen tarpeen ja löytämään toivotun tuloksen ja ratkaisun.

Vaikuttamiseen tarvitaan innostuneita ihmisiä ja hyvä suunnitelma. Koko jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden mukaan ottaminen vaikuttamiseen tuottaa laajemmin tulosta. Vaikuttamistyö on usein pitkäjänteistä ja tavoitteelista toimintaa, mutta sen ei tarvitse olla tylsää puurtamista. 

Vaikuttamissuunnitelman laatiminen auttaa pääsemään toivottuun lopputulokseen. Seuraaviin kysymyksiin on hyvä yhdessä etsiä ja löytää yhteiset vastaukset.
Mitä halutaan muuttaa?
Mihin vaikuttamisella pyritään?
Millä keinoin vaikutetaan?
Keneen vaikutetaa?

Yhteisen päämäärän löydyttyä on hyvä sopia aikatauluista, vastuuhenkilöistä, viestin selkeästä sisällöstä, viestinnästä ja toimenpiteistä. Yhdessä toimimisessa tulisi kuljettaa mukana iloa ja hyvää mieltä. Positiiviseen porukkaan on kivempi tulla mukaan.

Yhdistysten vaikuttamisen väyliä on monia, mutta kannattaa kokeilla vaikka ensin näitä.
1. Mediassa asian esillä pitäminen
2. Verkkovaikuttaminen
3. Yhteydenpito päättäjiin
4. Aloitteet, kannanotot ja lausunnot
5. Tapahtumat ja mielenilmaukset

Aktiivinen viestintä ja laaja yhteistyö ovat onnistuneen vaikuttamisen avaimet!
Lisää aiheesta löydät tietopankista ja Vaikuttamisopas yhdistyksille -vihkosesta.