Jos yhdistyksiâ ei olisi...

Yhdistyskyselyn tuloksia
​
Yhteinen Päijät-Häme –hanke kartoitti yhdistyksien toiveita, tarpeita ja toimintaedellytyksiä huhtikuussa kyselyn avulla. Yhdistyskyselyn tulosten avulla tuetaan olemassa olevia hyviä käytäntöjä, lisätään yhteistyötä ja tuodaan esille yhdistysten vaikuttavuutta. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 85 eri yhdistystä eri puolilta Päijät-Hämettä (Lahti 13, Kärkölä 12, Orimattila 12, Heinola 9, Hartola 8, Asikkala 7, Hollola 7, Iitti 6, Sysmä 3).

Jos yhdistyksiä ei olisi jäisi Päijät-Hämeessä järjestämättä laajasti yhteistä tekemistä kuten tapahtumia, retkiä ja leirejä. Yhdistykset järjestävät omaan kokemustietoonsa ja ammatilliseen osaamiseensa perustuet kerhoja, ryhmiä, ohjausta/neuvontaa, vertaistukea ja kursseja.

Monet yhdistykset on huomanneet, että yhteistyöllä voisi saada enemmän ja isompaa aikaiseksi kuin yksin tehden. Yhdistykset tekevät eniten yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa, varsinkin tapahtumien järjestämisessä, välineiden lainauksessa, talkoissa, jakamalla samat tilat ja järjestämällä yhteisiä retkiä.  Lisää kaivattiin yhdistysten välistä verkostoitumista ja yhteistyötä sekä kokemusten ja ajatusten vaihtoa. Yhteinen Päijät-Häme -hankkeessa verkostoitumista on mahdollistettu maalis-huhtikuun aikana pop-up yhdistystreffeillä Päijät-Hämeen jokaisessa kunnassa (kts. http://www.kumppanuusverkosto.fi/blogi/category/yhdistysten-kuulumisia​) ja monessa kunnassa on ollut kevään aikana yhdistysilta. Facebookiin on luotu kaikille Päijät-Hämeen yhdistys- ja järjestötoimijoille verkostoitumiseen, keskusteluun ja tiedon jakamiseen tarkoitettu ryhmä Päijät-Hämeen yhdistystreffit.

Kunta ja seurakunta koettiin tärkeäksi yhteistyökumppaniksi mm. tapahtumien järjestämisessä. Kunnan kanssa tehtävästä yhteistyöstä tärkeään rooliin nousivat myös tilat, avustukset ja tiedon jako. Kuntatasolta toivottiin lisää arvostusta sekä perehtyneisyyttä yhdistysten toimintaan, säännöllisiä yhdistystapaamisia sekä parempaa viestintää. Kunnille onkin tehty yhdistysyhteistyön kartoittamista varten testi, joka löytyy tietopankista. (kts. http://www.kumppanuusverkosto.fi/tietopankki.html).

Suurimpina huolenaiheina kyselyssä esiin nousivat tila- ja avustusasiat, atk- ja some-taitojen puutteellisuus sekä uusien jäsenten saaminen mukaan toimintaan. Koettiin, että aktiivit alkavat ikääntyä ja väsyä, ja varsinkin nuoria on vaikeaa saada mukaan toimintaan. Vinkkejä kaivattiin yhdistyksen houkuttelevuuden lisäämiseen ja näkyvyyteen varsinkin mediassa. Kannattaa kurkista tietopankkiin, Yhteinen Päijät-Häme - hankkeessa on koottu yhdistystoiminnan tueksi hyödyllistä tietoa. (kts. http://www.kumppanuusverkosto.fi/tietopankki.html). #josmeitäeiolisi -kampanjalla on tehty yhdessä näkyväksi Päijät-Hämeen yhdistystoimintaa ja sen vaikuttavuutta. Kerro sinäkin videolla, kuvalla tai sanoin sosiaalisessa mediassa, mitä tapahtuisi, jos teidän yhdistystä ei olisi.

Maakunta- ja sote-valmisteluun toivottiin yhdistysten kuulemista ja avustustoiminnan toteutumista sekä yhdistyksille ja maakunnalle pysyvän yhteistyörakenteen ja järjestöstrategian luomista.  Päijät-Hämeen liiton kanssa on aloitettu keskustelut Päijät-Hämeen laajuisesta yhdistysfoorumista, joka toisi näkyvyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia yhdistyskentälle.

Päällimmäisenä kyselystä nousee esiin, että on jo paljon olemassa olevaa hyvää. Tarvitaan enemmän hyvien käytänteiden keräämistä jo toimivista yhteistyömalleista ja toimintatavoista sekä niiden jakamista.

Outi Jokinen
​Aluekoordinaattori, Yhteinen Päijät-Häme -hanke