Yhdistystoiminta

Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

 

Mikä on yhdistys?

Yhdistys on joukko ihmisiä, joilla on halu tehdä jotain yhdessä tai toimia jonkun asian puolesta yhdessä. Yhdistystoiminta ei tavoittele voittoa, vaan se on aatteellista toimintaa, jossa toteutetaan yhdistyksen omaa toiminta-ajatusta. Järjestölähtöisellä auttamistyöllä tarkoitetaan toimintaa, joka ei synny julkisen palvelujärjestelmän lakisääteisistä velvoitteista, vaan kansalaisten tarpeista ja auttamishalusta. Yhdistystoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta sitoutuminen aktiiviseen toimintaan vie aikaa ja teettää työtä. Yhdistykset tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa. Yhdistykset ja järjestöt ovat tärkeitä toimijoita hyvinvoinnin edistämisessä ja siihen liittyvien uusien toimintatapojen kehittämisessä.


Yhdistyksen tunnusmerkit

Yhdistyslaki määrittää yhdistystoiminnan yleiset säännöt ja periaatteet. Se ei määrää, mitä yhdistyksen pitää tehdä, mutta se määrää, miten yhdistyksen pitää toimia, jotta yhdistyksen jäsenten demokraattiset oikeudet toteutuvat:

Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten.

Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen

Yhdistyslaki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka, jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen.

Käytännössä yhdistyslaki sallii laajamittaisenkin taloudellisen toiminnan, kunhan toiminnan tarkoitus on aatteellinen, mutta ei salli voiton tai muun taloudellisen edun hankkimista yhdistystoimintaan osalliselle.


Yhdistymisoikeus

Yhdistymisvapaus on poliittinen perusoikeus. Se on turvattu Suomessa perustuslaissa. Yhdistymisvapaus tarkoittaa muun muassa oikeutta perustaa yhdistyksiä sekä liittyä yhdistysten jäseniksi. Yhdistymisoikeus on myös oikeus olla kuulumatta yhdistyksiin ja oikeus halutessa erota yhdistyksestä, johon on liittynyt.

Yhdistystoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Yhdistysten toiminta ulottuu kaikille elämän alueille ja niissä hoidetaan monia yhteisiä asioita ja tehtäviä. Demokratia on tärkeä suomalainen arvo ja suomalainen yhteiskunta perustuu demokraattiselle toiminnalle. Yhdistysten merkitys on tärkeä demokraattisille toimintatavoille: osallistumalla yhdistystoimintaan opitaan osallistumaan ja toimimaan yhdessä, demokraattisesti. Yhdistystoimintaan osallistumista pidetään Suomessa myönteisenä asiana.


Yhdistystoiminnan rakenne

Yhdistystoiminnan rakenteesta riippumatta yhdistysten tulee toimia siten, että sen toiminnan tavoite ja tarkoitus täyttyvät ja sen jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan.

Yhdistyksen jäsenet voivat muodostua henkilöjäsenten lisäksi myös toisista yhdistyksistä, osakeyhtiöistä, kunnista ja seurakunnista.

Yhdistystä, joka koostuu pelkästään toisista yhdistyksistä, voidaan kutsua liitoksi. Näiden yhdistysten jäsenet ovat yleensä henkilöjäseniä.

Toisista yhdistyksistä koostuva yhdistys on yleinen valtakunnallisten järjestöjen keskuudessa ja ne usein muodostavan yhteisen liiton, joka ajaa jäsentensä yhteisiä asioita. Liitot voivat olla alueellisia tai toimialakohtaisia. Esimerkiksi työmarkkinajärjestöt, urheilujärjestöt ovat tällaisia.

Yhdistyksen jäsenpohjaa kutsutaan sekamuotoiseksi, jos se koostuu henkilöjäsenten lisäksi oikeushenkilöiksi luettavista tahoista.

 

Yhdistystoiminnan periaatteet

  • Vapaaehtoisuus
  • Kansanvaltaisuus (demokraattisuus)
  • Yhdenvertaisuus
  • Julkisuus

Hyviin yhdistyskäytäntöihin luetaan avoimuuden periaate, jäsenkyselyt, osallistavien menetelmien käyttö, ryhmädynamiikan ja vuorovaikutussuhteiden tukeminen, toimintapojen vuosihuollot ja yhteisten arvojen vaaliminen

 

Yhdistystoiminnan luonne

Kansalaisten omat yhdistykset, liikkeet ja yhteisöt ovat olennainen osa avointa demokratiaa, joissa ihmiset toimivat yhdessä edistääkseen itselleen tärkeiksi asioita ja aatteita.

Kansalaisyhteiskuntaa voidaan pitää julkisen vallan ja markkinoiden väliin jääväksi yhteiskunnan alueena, missä tapahtuu vapaaehtoisesti järjestäytynyttä ihmisten välistä toimintaa.

Kansalaistoiminta on ihmisen aktiivista toimintaa itsestä ulospäin, yhdessä toimien, yhteiseksi hyväksi.

Kansalaistoiminta tavoittelee pikemminkin hyvää kuin hyötyä. Kansalaisyhteiskunta poikkeaa olemukseltaan niin julkisesta kuin yksityisestä sektorista.

 

Yhdessä tekeminen

Yhdessä tekeminen, tietynlainen talkoohenki, on aina ollut yhteisöjä lujittava voima. Auttamiseen ja vertaistukeen perustuva yhteisöllisyys tarjoaa turvaverkoston muutosten keskellä. Suurin osa suomalaisista kansalaisjärjestöistä toimii vapaaehtoisvoimin: paikallistasolla yhdistyksiä ja seuroja johtavat vapaaehtoiset luottamusmiehet ja –naiset, ja harrastustoimintaa ohjaavat valmentajat ja ohjaajat. Yhdistyksissä on yhteisöllisyyttä ja tunne siitä että kuuluu johonkin ryhmään, joka jakaa samoja arvoja ja tavoitteita. Tämä kaikki kasvattaa sosiaalista pääomaa, turvallisuudentunnetta ja hyvinvointia.

 

Järjestöt asiantuntijoina

Kansalaisjärjestöt ovat yhteisen toiminnan areenoilla ja toimivat tehokkaasti tiedonvälittäjinä. Järjestöt välittävät tietoa kansalaisten tarpeista, ongelmista ja odotuksista poliittisille päättäjille sekä tulkitsevat viranomaisten tuottamaa tietoa kansankielelle. Järjestöt ovat asiantuntijoita kansalaisten arkitodellisuudesta. Asiantuntijuus konkretisoituu järjestöjen toteuttamissa raporteissa ja tutkimuksissa.