Samalla kun yhdistykset halutaan saada julkisen sektorin palveluiden tueksi ja täydentäjäksi on aika tiivistää yhdistysyhteistyötä kuntien kanssa. Päijät-Hämeen yhdistystoiminta tulisi saada asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuuteen ja toiminta tunnetuksi. Päijät-Hämeeseen tarvitaan yhteinen sähköinen alusta, josta on helposti löydettävissä aktiiviset yhdistykset ja niiden toimintansa.

Kuntakohtaisia yhdistystietoja tarvitaan kunnissa yhdistysyhteistyön ylläpitämiseen. Ei riitä, että kunnassa yhdellä ihmisellä on tietoa kavereistaan, jotka toimivat yhdistyksissä. Kuntien yhdistysyhteistyön on jakauduttava tasavertaisesti eri yhdistysten kanssa. Aktiivinen yhdistystoiminta on kunnille positiivinen markkinointivaltti, jonka eteen kannattaa ponnistella. Asukkaiden osallisuus ja yhteisöllisyys kohentavat heidän hyvinvointia ja terveyttä, ja näin lisäävät omaehtoista toimintaa sekä vastuuta omasta hyvinvoinnista.

Monessa maakunnassa on jo käytössä toimeksi.fi alustalle luotu oman maakunnan sähköinen palvelualusta, jonka avulla ammattilaisten on helppo ohjata asukkaita yhdistystoiminnan pariin. Asukkaat voivat myös itse etsiä mielekästä yhdistystoimintaa ja hakeutua mukaan. Kuntien ammattilaisille alustan tiedoista on suoraa käytännön hyötyä. Esimerkkinä liikunta- tai kulttuuritoiminnan ja yhdistysten yhteistyö. Lähimaakunnilla on yhdistystoiminta esillä www.uusimaalaiset.fi ja www.meidänhäme.fi sivustoilla.

Yhdistystoiminnan linkittäminen palvelupolkuihin helpottuu ja nopeutuu selkeiden jaottelujen ja selosteiden avulla. Palveluohjaus ja -neuvonta mahdollistuvat ajantasaisten tietojen avulla. Yhdistystoiminnan haasteena ovat usein tilat, avustukset, näkyvyys ja yhteistyö kunnan kanssa. Näkyvyys ja ajantasaiset tiedot lisäävät kiinnostusta yhdistystoiminnasta.

Maakunnan kehittämisrahoituksen turvin olisi nyt mahdollisuus käynnistää palvelualustan rakentaminen Päijät-Hämeeseen. Hankerahoitukseen tarvitaan kuntien omarahoitusosuus, joka mahdollistaa kunnan alueella toimivien yhdistysten ja toiminnan näkyvyyden alustalla. Kuntajohtajat päättävät asiasta 16.1.2019, jolloin ratkeaa Päijät-Hämeen yhdistystoiminnan näkyvyys.

Yhdistyksillä on nyt hyvä mahdollisuus tuoda esille oma kantansa yhdistysten näkyvyydestä, tunnettuudesta ja huomioimisesta Päijät-Hämeessä. Yhteys kunnanjohtajaan varmistaa, että yhdistykset tulevat näkyväksi yhteistyötahoksi. Nyt on aika vaikuttaa!

Helena Haaja
Projektipäällikkö, Yhteinen Päijät-Häme -hanke

​​Päijät-Hämeeseen käynnistetään  Yhdistysfoorumia, joka toimii yhdistysten yhteistyöverkostona ja kanavana monitoimijaiselle yhdessä tekemiselle. Monissa maakunnissa on jo toiminnassa Järjestöneuvottelukunta, Järjestöfoorumi tai Järjestöareena tms.

Yhdistysten yhteiselle keskustelulle ja yhdessä sovituille linjauksille on nyt tarvetta. Yhdessä tekeminen, kehittäminen ja asioihin kantaa ottaminen on ajankohtaista juuri nyt. Maakunta ja sote valmistelussa on monia asioita, joissa on syytä miettiä yhdessä yhdistysten näkökulmaa eri asioihin  ja uusia mahdollisuuksia suunnitella ja tehdä asioita yhdessä.

Päijät-Hämeessä on Patentti ja rekisterihallituksen tilastojen mukaan yli 3000 rekisteröityä yhdistystä. Yhdistyksillä on monia yhteisiä periaatteita, tarpeita ja toiveita, joiden viestittäminen yhteistyötahoille on helpompaa yhteisenä rintamana kuin jokainen yhdistys yksinään. Yhdistyskentän moninaisuudesta, kohderyhmistä ja sisällöstä riippuen eri yhdistysten tarpeet painottuvat myös eri asioihin keskenään. Kaikille aktiivisille yhdistyksille on kuitenkin paikkansa ja tarpeensa myös asukkaiden arjen tukena, hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä.

Päijät-Hämeen Yhdistysfoorumiin on löytynyt kattava edustajien joukko yhdistysosaajia, jotka toimivat Päijät-Hämeen laajuisesti yhdistyskentän äänenä yhteisten asioiden käsittelyssä. Yhdistysfoorumin ensimmäisessä lämmittelykokouksessa kuultiin vs. maakuntajohtajan ja muutosjohtajan mietteitä yhdistysten yhteistyöstä ja roolista tulevassa maakunnassa, sote –koordinaattorin esitys sote -valmistelun tämän hetkisestä tilanteesta sekä projektitutkijan herättelyä yhdessä tekemiseen. Yhteisessä keskustelussa linjattiin tulevan foorumin toimintaa ja tarpeita sekä toiveita.

Yhdistysfoorumi on tullut jäädäkseen, sen käynnistäminen ei ole riippuvainen maakunta ja sote -valmistelun etenemisestä. Yhdistysten yhteiselle kokoonpanolle on tulevaisuudessa tarvetta yhteistyön rakentamisessa kumppanuudeksi eri toimijoiden kesken. Yhdistykset otetaan yhä useammin varteenotettavina kumppaneina mukaan monitoimijaiseen yhteistyöhön.

Nyt on pidettävä huoli, että yhdistysyhteistyölle on tarjolla riittävät edellytykset ja puitteet. Kuntien ja maakunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle on listattu tärkeitä elementtejä, joiden toteutuminen edistää hyvää yhteistyötä. 

Yhteinen Päijät-Häme -hanke projektipäällikkö Helena Haaja

Suomessa on pitkät perinteet vireälle ja monipuoliselle yhdistystoiminnalle. Pitkään on ennustettu yhdistystoiminnan kuolemaa ja näivettymistä, mutta edelleen perustetaan uusia yhdistyksiä. Vuoden 2017 aikana perustettiin 2170 uutta yhdistystä. Yhdistystoiminta ei ole kokonaan kuolemassa, mutta ajanhengen mukaan se on muutosvaiheessa.

Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa yhteisen asian hyväksi. Toiminta pohjautuu sääntöihin ja noudattaa voimassa olevia lakeja sekä asetuksia. Yhdistystoiminnan avulla täydennetään julkisen palvelutoiminnan aukkoja ja puutteita. Yhdistykset toteuttavat alueilla tarvelähtöistä toimintaa mahdollistamalla tukea, apua, kohtaamisia, keskusteluja, vertaisuutta, harrastuksia, virikkeitä ja palveluita alueen asukkaille. Yhdistysten toimintaan on matala kynnys ja yhdessä toimiminen koetaan ihmisläheiseksi ja yksilölliseksi.

Yhdistystoiminnan talous koostuu jäsenmaksuista, varainhankinnasta, avustuksista ja lahjoituksista. Yhdistysten toiminta hyödyttää koko alueen asukkaita, ei ainoastaan jäsenistöä. Kuntakohtaisesti on erittäin tärkeää huomioida yhdistysten tukeminen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Kunnan antama apu ja tuki yhdistyksille voi olla esimerkiksi tiloja, näkyvyyttä, yhteistoimintaa, kehittämisyhteistyötä ja avustuksia.

Kunnat voivat turvata asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ​(kts. Muistilista kunnan päätöksentekoon)

• antamalla maksuttomia tiloja yhdistysten käyttöön
• nimeämällä kunnasta yhdistysyhteyshenkilön, johon yhdistykset voivat olla yhteydessä
• sopimalla yhteisen rakenteen ja toimintakulttuurin yhdistysyhteistyölle
• toteuttamalla säännöllisesti yhdistysiltoja
• kuulemalla yhdistyksiä hyvinvointisuunnitelman suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
• luomalla tasavertaiset ja luottamukselliset suhteet yhdistyksiin
  
  

Yhdistystoiminnan ylläpitäminen, vapaaehtoisten koordinointi ja ammatillisen toiminnan toteuttaminen vaativat rahaa, henkilöstöä, tiloja ja yhteistyötä. Nyt kun yhdistyksiä ja vapaaehtoisia huudellaan apuun julkisen ja yksityisen toiminnan toteuttamisen tueksi, on hyvä muistaa että ilmaista toimintaa ei ole. Kaikella on hintansa, vaikka sitä lähimmäisen rakkaudesta, hyvästä tahdosta ja rakkaudesta toteutetaan.

Yhteistoiminta ja aito kumppanuus, jossa toteutuu monitoimijainen yhdessä tekeminen vaativat yhteiseen tavoitteeseen ja päämäärään sitoutumista, luottamusta ja tietoisuutta eri tahojen toimintakulttuureista. Luottamus ja arvostus syntyvät yhteisestä ymmärryksestä. Resurssien yhdistäminen ja yhdessä tekeminen mahdollistavat monien asioiden toteuttamista, jotka muuten jäisivät tekemättä. Yhteispelissä on voimaa ja monia mahdollisuuksia!

Helena Haaja
Projektipäällikkö, Yhteinen Päijät-Häme -hanke