|
Samalla kun yhdistykset halutaan saada julkisen sektorin palveluiden tueksi ja täydentäjäksi on aika tiivistää yhdistysyhteistyötä kuntien kanssa. Päijät-Hämeen yhdistystoiminta tulisi saada asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuuteen ja toiminta tunnetuksi. Päijät-Hämeeseen tarvitaan yhteinen sähköinen alusta, josta on helposti löydettävissä aktiiviset yhdistykset ja niiden toimintansa.
Kuntakohtaisia yhdistystietoja tarvitaan kunnissa yhdistysyhteistyön ylläpitämiseen. Ei riitä, että kunnassa yhdellä ihmisellä on tietoa kavereistaan, jotka toimivat yhdistyksissä. Kuntien yhdistysyhteistyön on jakauduttava tasavertaisesti eri yhdistysten kanssa. Aktiivinen yhdistystoiminta on kunnille positiivinen markkinointivaltti, jonka eteen kannattaa ponnistella. Asukkaiden osallisuus ja yhteisöllisyys kohentavat heidän hyvinvointia ja terveyttä, ja näin lisäävät omaehtoista toimintaa sekä vastuuta omasta hyvinvoinnista. Monessa maakunnassa on jo käytössä toimeksi.fi alustalle luotu oman maakunnan sähköinen palvelualusta, jonka avulla ammattilaisten on helppo ohjata asukkaita yhdistystoiminnan pariin. Asukkaat voivat myös itse etsiä mielekästä yhdistystoimintaa ja hakeutua mukaan. Kuntien ammattilaisille alustan tiedoista on suoraa käytännön hyötyä. Esimerkkinä liikunta- tai kulttuuritoiminnan ja yhdistysten yhteistyö. Lähimaakunnilla on yhdistystoiminta esillä www.uusimaalaiset.fi ja www.meidänhäme.fi sivustoilla. Yhdistystoiminnan linkittäminen palvelupolkuihin helpottuu ja nopeutuu selkeiden jaottelujen ja selosteiden avulla. Palveluohjaus ja -neuvonta mahdollistuvat ajantasaisten tietojen avulla. Yhdistystoiminnan haasteena ovat usein tilat, avustukset, näkyvyys ja yhteistyö kunnan kanssa. Näkyvyys ja ajantasaiset tiedot lisäävät kiinnostusta yhdistystoiminnasta. Maakunnan kehittämisrahoituksen turvin olisi nyt mahdollisuus käynnistää palvelualustan rakentaminen Päijät-Hämeeseen. Hankerahoitukseen tarvitaan kuntien omarahoitusosuus, joka mahdollistaa kunnan alueella toimivien yhdistysten ja toiminnan näkyvyyden alustalla. Kuntajohtajat päättävät asiasta 16.1.2019, jolloin ratkeaa Päijät-Hämeen yhdistystoiminnan näkyvyys. Yhdistyksillä on nyt hyvä mahdollisuus tuoda esille oma kantansa yhdistysten näkyvyydestä, tunnettuudesta ja huomioimisesta Päijät-Hämeessä. Yhteys kunnanjohtajaan varmistaa, että yhdistykset tulevat näkyväksi yhteistyötahoksi. Nyt on aika vaikuttaa! Helena Haaja Projektipäällikkö, Yhteinen Päijät-Häme -hanke
0 Comments
Päijät-Hämeeseen käynnistetään Yhdistysfoorumia, joka toimii yhdistysten yhteistyöverkostona ja kanavana monitoimijaiselle yhdessä tekemiselle. Monissa maakunnissa on jo toiminnassa Järjestöneuvottelukunta, Järjestöfoorumi tai Järjestöareena tms. All Suomessa on pitkät perinteet vireälle ja monipuoliselle yhdistystoiminnalle. Pitkään on ennustettu yhdistystoiminnan kuolemaa ja näivettymistä, mutta edelleen perustetaan uusia yhdistyksiä. Vuoden 2017 aikana perustettiin 2170 uutta yhdistystä. Yhdistystoiminta ei ole kokonaan kuolemassa, mutta ajanhengen mukaan se on muutosvaiheessa.
Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa yhteisen asian hyväksi. Toiminta pohjautuu sääntöihin ja noudattaa voimassa olevia lakeja sekä asetuksia. Yhdistystoiminnan avulla täydennetään julkisen palvelutoiminnan aukkoja ja puutteita. Yhdistykset toteuttavat alueilla tarvelähtöistä toimintaa mahdollistamalla tukea, apua, kohtaamisia, keskusteluja, vertaisuutta, harrastuksia, virikkeitä ja palveluita alueen asukkaille. Yhdistysten toimintaan on matala kynnys ja yhdessä toimiminen koetaan ihmisläheiseksi ja yksilölliseksi. Yhdistystoiminnan talous koostuu jäsenmaksuista, varainhankinnasta, avustuksista ja lahjoituksista. Yhdistysten toiminta hyödyttää koko alueen asukkaita, ei ainoastaan jäsenistöä. Kuntakohtaisesti on erittäin tärkeää huomioida yhdistysten tukeminen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Kunnan antama apu ja tuki yhdistyksille voi olla esimerkiksi tiloja, näkyvyyttä, yhteistoimintaa, kehittämisyhteistyötä ja avustuksia. Kunnat voivat turvata asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (kts. Muistilista kunnan päätöksentekoon)
Yhteistoiminta ja aito kumppanuus, jossa toteutuu monitoimijainen yhdessä tekeminen vaativat yhteiseen tavoitteeseen ja päämäärään sitoutumista, luottamusta ja tietoisuutta eri tahojen toimintakulttuureista. Luottamus ja arvostus syntyvät yhteisestä ymmärryksestä. Resurssien yhdistäminen ja yhdessä tekeminen mahdollistavat monien asioiden toteuttamista, jotka muuten jäisivät tekemättä. Yhteispelissä on voimaa ja monia mahdollisuuksia! Helena Haaja Projektipäällikkö, Yhteinen Päijät-Häme -hanke |
BlogimmeKerromme täällä hankkeidemme kuulumisia sekä näkemyksiämme maakuntamme järjestökentästä vaihtuvin kirjoittajin. Tervetuloa seuraamaan! Arkistot
December 2018
Categories
All
|
